Asuinalueen sosioekonominen status vaikuttaa asukkaiden ruokailutottumuksiin, toteaa Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön seurantatutkimus. Hyväosaisella alueella asuvat noudattivat paremmin ravitsemussuosituksia kuin heikompiosaisilla alueilla asuvat.
Yksittäisten ruoka-aineiden kulutuksessa sen sijaan huomattiin, että heikompiosaisilla alueilla alkoholin käyttö noudatti useammin suosituksia kuin hyväosaisilla. Hyväosaisilla alueilla taas syötiin makkaraa, lihaa, kalaa ja vihanneksia suositusten mukaisesti, kertoo tutkimuksesta vastannut dosentti Hanna Lagström tiedotteessa.
Rasvattoman maidon, hedelmien ja marjojen kulutukseen asuinalueella ei ollut vaikutusta.
Kuusi vuotta kestäneeseen seurantatutkimukseen osallistui yli 16 000 aikuista. Alueen hyväosaisuus mitattiin koulutus-, tulotaso- ja työttömyystietojen avulla. Puolet osallistujista asui samassa osoitteessa koko seuranta-ajan, kun taas loput muuttivat sen aikana. Muuttajista huomattiin, että hyväosaisille alueille muuttaneet alkoivat uudella asuinalueella syödä terveellisemmin.
– Tämä saattaa kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen elintarvikevalikoiman, arvelee Lagström.
Tutkimus liittyy jo kymmenen vuotta sitten käynnistyneeseen pitkittäistutkimukseen Terveys, hyvinvointi ja ihmissuhteet Suomessa, joka on Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Työterveyslaitoksen ja Kelan yhteishanke.
Tutkimus on julkaistu Health & Place -lehdessä.
kirjoittaja:
Tiiamari Pennanen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
