Kliinisen osaamisen puute johtaa lääkärin työssä vain harvoin potilasturvallisuuden vaarantumiseen, mutta inhimilliset tekijät ja huono tiimityö ovat useimmin terveydenhuollon haittatapahtumien taustalla.
Lääkärit ja muu terveydenhuoltohenkilökunta tarvitsisivat lisää ei-lääketieteellistä osaamista, kuten ryhmätyötaitoja ja riskitilanteiden ennakointikykyä, todettiin Lääkäripäivien potilasturvallisuutta käsittelevällä luennolla.
Ihmisen muistin kapasiteetti ja tarkkaavaisuus on varsin rajallinen, muistutti Carean johtajaylilääkäri Ermo Haavisto.
– Potilasturvallisuuden kannalta työssä ei saa olla liikaa muistettavaa. Esimerkiksi lääkkeiden annostelu ei voi olla pelkän ulkomuistin varassa, vaan mukana pitää olla turvamekanismeja ja annostelu pitäisi tehdä häiriöttömässä tilassa.
Valvominen lisää virheiden määrää. Valvominen vaikeuttaa myös viestien ymmärtämistä.
– Joissakin Suomen sairaaloissa paljon aktiivityötä vaativissa anestesiologiassa ja kirurgiassa on perinteiset 24 tunnin päivystysvuorot puolitettu 12 tuntiin. Kokemukset ovat olleet hyviä, Haavisto kertoo.
Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen edustaja, lentokapteeni Arto Helovuo korosti vakiintuneiden toimintamallien, rutiinien ja tarkistuslistojen tärkeyttä inhimillisen virheen estämiseksi.
– Hoitoryhmän kunnollinen viestintä on ehdotonta. Yksi ihminen voi tehdä virheen, mutta on jo paljon epätodennäköisempää, että kaksi ihmistä tekisi täsmälleen saman virheen yhtä aikaa.
LL Sami Collin Kuopion yliopistollisesta sairaalasta korosti hyvin toimivaa ryhmätyötä osana potilasturvallisuutta.
Turvallisuuden kannalta kriittisissä tilanteissa viestinnän tulisi toimia erityisen hyvin. Keskittymistä vaativat toimenpiteet tulee sen sijaan rauhoittaa.
– Hyvä esimerkki akuuttihoidosta on se, että kun lääkäri on intuboimassa potilasta, häntä ei häiritä juuri sinä hetkenä ylimääräisillä kysymyksillä, Collin sanoo.
Potilasturvallisuutta voi vaarantaa myös se, että virallisia ohjeita ei noudateta tai niistä lipsutaan. Collin nosti esiin myös työnjohdolliset asiat.
– Sairaaloissa laitetaan usein vaativimpaan paikkaan, kuten päivystykseen, kaikkein kokemattomimmat. Esimerkiksi lentoliikenteessä pienkoneen lentolupakirjan saanut ei saisi ohjata suurta matkustajakonetta, vaikka hänellä olisikin tarvittaessa puhelinyhteys kokeneempaan lentokapteeniin, hän vertasi.
Collin muistutti, että osa riskeistä voidaan poistaa huolellisella ennakoinnilla. Silti työssä jää aina jäljelle riskejä, joita kukaan ei voisi etukäteen odottaa. Harvinaisten tapausten jälkipuinti yhdessä, tiimityökoulutus ja simulaatiotilanteet ovat tärkeitä.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
