Hyvä kolesteroli — onko sellaista olemassa?

Kaikki kolesteroli ei ole pahasta. HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi.

Kolesteroli on rasvan kaltaista ainetta, joka kulkee verenkierrossa.
Adobe
Kolesteroli on rasvan kaltaista ainetta, joka kulkee verenkierrossa.

Kolesteroli on rasvan kaltaista ainetta, joka kulkee verenkierrossa. Koska se ei liukene veteen, se on pakattu erityisten kuljetusproteiinien sisään. Näitä kujetuspakkauksia on kahdenlaisia.

LDL-pakkaukset kuljettavat suurimman osan kolesterolista veressä ja verestä se siirtyy kudoksiin. Jos LDL-kolesterolia on kehossa liikaa, se kerääntyy valtimoiden sisäkalvon alle.

HDL-pakkaukset sen sijaan kuljettavat ylimääräistä kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä.

Koska HDL-kolesteroli poistaa liiallista, pahaa kolesterolia, sitä kutsutaan hyväksi kolesteroliksi.

Mikä vaikuttaa HDL-kolesterolin määrään?

Useat seikat vaikuttavat HDL-kolesterolin pitoisuuteen veressä. Näitä ovat muun muassa:

  • sukupuoli: naisten HDL-kolesterolin pitoisuus on estrogeenin vuoksi yleensä miehiä suurempi, ero tasoittuu vaihdevuosien jälkeen
  • perimä
  • ravinto: ravinto vaikuttaa jonkin verran HDL-kolesterolin pitoisuuteen, mutta vähemmän kuin LDL-kolesteroliin
  • liikunta: liikunta suurentaa HDL-arvoa
  • tupakointi: tupakoinnin lopettaminen suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta
  • vyötärölihavuus: vyötärölihavuus vähentää veren HDL-kolesterolipitoisuutta

Mikä on HDL-kolesterolin tavoitearvo?

HDL-kolesterolille ei ole varsinaista tavoitearvoa, mutta HDL-pitoisuus on viitealueella, kun se on:

  • miehillä yli 1,0 mmol/l (millimoolia litrassa)
  • naisilla yli 1,2 mmol/l

Jos pitoisuus on pieni, valtimosairauksien vaara suurenee.

HDL-kolestroliarvon vaikutusta valtimosairauksien vaaraan voi arvioida FINRISKI-laskurilla.