Kotien ja sairaaloiden ilmahygienialla on merkitystä koronatartuntojen leviämisen hallinnassa, selviää tuoreesta monititieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimuksessa olivat mukana Hus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Työterveyslaitos.
Tutkittavana oli yli 500 ilma- ja pintanäytettä koronapotilaiden ympäristöstä sairaalan koronaosastolla ja kahdeksan sairastuneen kodeissa heinäkuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana.
Kodeissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin perheissä tapahtuneet jatkotartunnat ja käytetyt suojakeinot. Perheissä, joissa ei käytetty maskeja tai hengityssuojaimia tai joissa keskityttiin vain pintojen siivoamiseen, löytyi jatkotartuntoja. Sen sijaan jatkotartunnat pystyttiin välttämään noudattamalla ilmahygienian toimenpiteitä, kuten tuulettamalla, käyttämällä maskeja tai kasvosuojaimia ja eristämällä sairastunut omaan huoneeseensa.
Sekä koti- että sairaalaympäristöjen ilma- ja pintanäytteistä löytyi koronaviruksen RNA:ta. Positiivisten näytteiden osuudet olivat samankaltaiset.
– Tutkimuksen positiiviset laskeumanäytteet tukevat ajatusta, että ainakin osa pintakontaminaatiosta syntyy aerosolipartikkelien laskeutuessa pinnoille. Onkin tärkeää ymmärtää, että tartuntareitit ovat yhteydessä toisiinsa, kertoo foniatriaan ja korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva tutkijalääkäri Lotta Oksanen tiedotteessa .
Tutkimusartikkeli on julkaistu Indoor Air -tiedelehdessä 24. lokakuuta.
Tiiamari Pennanen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
