Huumeiden ongelmakäyttäjien määrän arvioidaan kasvaneen Suomessa. Nuoria ongelmakäyttäjiä (18–25-vuotiaita) vaikuttaisi kuitenkin olevan vuonna 2012 vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Nyt ongelmakäyttäjistä lähes puolet on 25–34-vuotiaita.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Martta Forsellin mukaan tutkimusasetelman muutosten takia ongelmakäyttöarvion tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien ongelmakäyttöarvioiden tulosten kanssa.
Hänen mielestään näyttää kuitenkin siltä, että vuosituhannen vaihteessa aikuistuneet ja tuolloin huumeiden käytön aloittaneet ongelmakäyttäjät ovat jatkaneet huumeiden käyttöä. Heidän ikäryhmänsä onkin selvästi suurin huumeiden ongelmakäyttäjäryhmä. Hyvä uutinen on, että tämän päivän nuoret eivät ole aloittaneet huumeiden käyttöä yhtä laajasti kuin edeltäjänsä 2000-luvun taitteessa.
– Yli 35-vuotiailla huumeiden ongelmakäyttö on harvinaista. Heillä ongelmana on alkoholi, Forsell sanoo.
18 000–30 000 opioidien ja amfetamiinin ongelmakäyttäjää
Raportista selviä, että päihdehuollon huumeasiakkaiden taustoissa ja elämäntilanteissa ei ole viime vuosina tapahtunut muutoksia. Vuonna 2013 asiakkaat olivat pääosin miehiä (68 %) ja valtaosin 20–34-vuotiaita (63 %). Asiakkaiden koulutustaso oli matala ja työssäkäynti ja opiskelu harvinaista (21 %). Päihteiden sekakäyttö oli yleistä. Asiakkaista 62 prosentilla oli ainakin kolme ongelmapäihdettä.
Opioidien ja amfetamiinien ongelmakäyttäjiä arvioitiin olevan 18 000–30 000 vuonna 2012. Tutkimuksen perusteella amfetamiinien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan 11 000–18 000 ja opioidien ongelmakäyttäjiä 13 000–15 000.
Vuonna 2012 Tilastokeskuksen kuolinsyytilaston mukaan huumeisiin kuoli 213 henkilöä, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 197.
Huumetilanne Suomessa 2014 -raportti löytyy täältä.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
