HUS:n potilasasiakirjoja on alettu huhtikuusta alkaen tallentaa Kanta-arkistoon. Julkisesta terveydenhuollosta 90 prosenttia on nyt mukana. Pohjois-Karjala ja Ahvenanmaa puuttuvat vielä. Pohjois-Karjala liittyy järjestelmään lähikuukausien aikana.
Yksityinen terveydenhuolto siirtyy Kanta-arkiston käyttöön ensi syksyn ja talven aikana.
Kanta-arkistoon eli valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon on tähän mennessä tallennettu yli 3,8 miljoonan kansalaisen tietoja.
Koulutusta luvassa
THL:n erikoissuunnittelija Sinikka Rantala sanoo, että Kanta-arkiston hyödyt alkavat näkyä nyt, kun yliopistolliset sairaalat on saatu mukaan. HUS hoitaa potilaita koko Suomesta ja siksi sen liittyminen järjestelmään vaikuttaa merkittävästi Kanta-arkiston hyödyntämiseen.
– Lääkärin kannattaa muistaa tarkistaa, löytyykö Kanta-arkistosta tietoa potilaasta. Siten järjestelmästä saadaan eniten irti.
Syksyllä on tarkoitus vielä järjestää koulutusta järjestelmän monipuolisesta käytöstä. Kanta-arkiston avulla pitäisi päästä eroon tietojen pyytämisestä ja toimittamisesta organisaatiosta toiseen.
– Kanta-arkistoa käytetään oman potilastietojärjestelmän kautta, joten tietojen tallentaminen onnistuu kertakirjauksella. Tietojen tarkistamiseksi pitää kuitenkin tehdä haku Kanta-arkistoon, Rantala selventää.
Enimmäkseen positiivista palautetta
Arkistoon tallennetaan tässä vaiheessa potilaan uudet tiedot. Myös vanhojen tietojen siirtoa ollaan pilotoimassa.
Ensimmäisenä Kanta-arkistoon liittyi Itä-Savon sairaanhoitopiiri marraskuussa 2013. Rantalan mukaan käyttäjien palaute Kanta-arkistosta on ollut enimmäkseen positiivista. Järjestelmä on toiminut odotusten mukaisesti.
– Takana on tiivis puolentoista vuoden työrupeama, kun järjestelmä on otettu käyttöön alue kerrallaan, Rantala sanoo.
Lue myös: Ovatko sähköiset potilastietoni turvassa?
Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva:
Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
