Hopeavettä ei ole hyväksytty suun kautta annosteltuna lääkinnälliseen käyttöön. Se ei myöskään ole sallittu elintarvikkeiden lisäaineena. Sitä kuitenkin markkinoidaan väärillä perusteilla sairauksien hoitoon Suomessakin.
– Hopean lääkinnällisestä tai sairauksia ehkäisevästä vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä. Haitoista on sen sijaan runsaasti näyttöä koe-eläintutkimuksista ja ihmisillä. Argyria, ihon ja sisäelinten värjääntyminen sinisen harmaaksi hopeakertymien vuoksi, on hyvin tunnettu, ikävä ja pysyvä haitta, kirjoittavat professorit Kirsi Vähäkangas ja Matti Viluksela Lääkärilehdessä julkaistavassa artikkelissaan.
Ihmisen elimistö ei tarvitse hopeaa mutta sietää sitä pieniä määriä. On kuitenkin turhaa ja jopa vaarallista tarkoituksella lisätä elimistöön hopeaa, artikkelissa todetaan.
– Hopean runsas saanti vahingossa tai tarkoituksella on johtanut usein jopa hengenvaarallisiin myrkytyksiin. Myös uudet kokeelliset tutkimustulokset mahdollisesta perimä- ja lisääntymistoksisuudesta antavat aihetta arvioida aiemmin haitattomiksi ajateltuja pitoisuuksia uudelleen.
Varsinkin lisääntymisjärjestelmä näyttää olevan erityisen herkkä, joten raskaana olevien, lasten ja nuorten hopean saanti pitäisi minimoida.
Viranomaiset ovat puuttuneet hopeaveden luvattomaan lääkinnälliseen ravintolisäkäyttöön monissa maissa. Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti NIH varoittaa kolloidisen hopean käytöstä.
Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on puuttunut hopeaveden luvattomaan markkinointiin ravintolisänä ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea hopeaveden markkinointiin lääkkeellisiin tarkoituksiin.
Nykyään hopealiuosta käytetään veden puhdistamiseen, mutta hopeavettä ei ole tarkoitettu ihmisille sisäiseen käyttöön. Hopeavesi on kolloidista vettä, jossa hopea on nanopartikkeleina, suurempina partikkeleina ja hopeaioneina.
Lähde: Vähäkangas K, Viluksela M. Hopeaveden väärinkäyttö ja sen haitat. Suom Lääkäril 2018;73:1660–4.
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 32/2018. Lue koko artikkeli allaolevasta linkistä.
Teksti: Suvi Sariola
Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
