Sairaalassa törmättiin outoon tapaukseen. Osastonhoitaja sai pöydälleen hoitotahdon lisättäväksi potilaan tietoihin. Paperi oli sinällään asiallinen allekirjoituksineen ja kaksine todistajineen. Koska osastonhoitaja ei tuntenut potilasta, hän otti tähän yhteyttä. Potilas oli hämmentynyt – hän ei ollut moista paperia tehnyt eikä allekirjoittanut.
Tapaus pani pohtimaan hoitotahdon käyttöä. Miten varmistutaan siitä, että hoitotahto on potilaan tekemä? Kyseisessä sairaalassa ohjeita aiotaan täsmentää niin, ettei potilaan tietoihin voi päästä esimerkiksi postitse lähetettyä hoitotahtoa.
Muitakin tulkintaongelmia voi syntyä. Ei riitä, että potilastiedoissa on merkintä hoitotahdosta, jos varsinaista dokumenttia ei löydy. Toisaalta potilaskertomuksen osaksi liitetty hoitotahto ei ehkä ole uusin versio. Entä jos potilas joutuu onnettomuuteen kaukana kotoa, eikä tieto hoitotahdosta välity?
Tulkinta voi jäädä arvailuksi
Yksinkertaisimmissa hoitotahtomalleissa potilas voi toivoa, ettei elämää pidennettäisi hoidoilla tilanteissa, jossa toivoa ei ole. Vapaamuotoinen, itse laadittu hoitotahto on yhtä lailla lainvoimainen. Hoitotahto on voimassa silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahtoa pitää noudattaa, ellei ole perusteltua syytä epäillä sen paikkaansa pitävyyttä.
Tieteen etiikkaa pohtivan EU-komission asiantuntijaryhmän jäsen, dosentti Ritva Halila arvioi, että hoitotahdosta on helpompi tehdä täsmällinen ja kattava, jos potilas tietää sairastavansa vakavaa sairautta. Sen sijaan terveen ihmisen tekemän, valmiiseen hoitotahtolomakkeeseen perustuvan paperin tulkinta jää helposti arvailuksi. Potilas on saattanut tarkoittaa eri asioita kuin hoitotahtoa lukeva terveydenhuollon ammattilainen ajattelee.
Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajan, psykiatri Samuli Saarnin mukaan hoitotahtoon on liitetty epärealistisiakin odotuksia.
– Hoitotahtoa on miltei mahdoton laatia kattamaan kaikki mahdolliset tilanteet. Jos hoitotahto on epäselvä eikä omaisilla ole mielipidettä asiasta, potilasta hoidetaan niin kuin katsotaan olevan potilaan parhaaksi, Saarni linjaa.
Vuoropuhelun alku
Hoitotahdon tulkitseminen on helpointa, kun potilas on keskustellut omaistensa kanssa toiveistaan ja peloistaan. Parhaimmillaan hoitotahdon laatiminen voi myös olla alku vuoropuhelulle potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä.
– Hankalimpia ovat onnettomuudet ja muut tilanteet, joihin ei voi valmistautua, Halila arvioi.
Hoitotahdon käyttöä helpottaisi rekisteri, josta tiedot löytyisivät helposti. Sellaisena voisi toimia tekeillä oleva valtakunnallinen potilastietoarkisto. Myös lääkärin valppaudesta on apua hoitotahdon pitämisessä ajan tasalla.
– Lääkärin kannattaisi keskustella potilaan kanssa, jos huomaa, että potilastiedoissa on vanha tai epäselvä hoitotahto, Saarni sanoo.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 40/2012.
