Kukapa ei kannattaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempaa integrointia.
Valviran pian eläkkeelle jäävällä terveydenhuollon valvonnan johtajalla Tarja Holilla siihen on erityinen syy. Hän on urallaan käsitellyt lukuisia potilaan menehtymiseen liittyviä kanteluja.
Käsittelyyn tulee toistuvasti tapauksia, joissa huono tiedonkulku perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on ollut vähintäänkin osatekijä potilaan tilan huononemiseen.
Myös jatkohoidon järjestäminen jää Holin mukaan liian usein potilaan kontolle. Kanteluasioissa näkyy, että hoitoketjuissa on usein katkoja.
Kanteluissa näkyy myös perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteispelin puute. Tämä koskee esimerkiksi vanhuksia, vammaisia ja päihdeongelmaisia.
Holin mielestä ongelman juuret ovat erilliset lainsäädännöt sosiaalihuollolle, perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle. Tärkeintä pitäisi olla, mitä asiakas tai potilas tarvitsee.
– Tämä turhauttaa ja on sellainen asia, joka pitäisi korjata.
Sote-säästöt huolettavat
Sote-kuntayhtymien säästöt ja yt-neuvottelut eivät ole ainakaan toistaiseksi näkyneet Valvirassa asti. Holi pitää tilannetta silti huolestuttavana. Miten voi kehittää perusterveydenhuoltoa, jos säästöt samaan aikaan kuristavat toimintaa?
Siihen Holi on tyytyväinen, että perusterveydenhuollon tilanne on noussut julkiseen keskusteluun. Hän on taustaltaan yleislääketieteen erikoislääkäri ja työskenteli perusterveydenhuollossa ennen valvontauraa.
– On tosi tärkeätä, että nyt ei anneta periksi vaan viedään määrätietoisesti eteenpäin näitä asioita.
Kattava tieto auttaisi riskiarvioinnissa
Tarja Holin mielestä valvonnan resursseja pitäisi vahvistaa. Niitä on Suomessa selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Hän nimeää lisäresursseille kaksi käyttökohdetta. Ensinnäkin valvontaviranomaisten kannattaisi lisätä käyntejä terveydenhuollon yksiköissä. Näin pystyttäisiin tehokkaammin ohjaamaan ennakoivasti ja välttämään epäasianmukaisia menettelyjä.
Erityisen hyödyn toisivat keskustelut lähiesimiesten kanssa, koska he ovat avainasemassa toimintayksikön kulttuurin suhteen. Toimintakulttuuri heijastuu hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen.
Toinen kehitettävä asia on, että eri kanavista saataisiin reaaliaikaisesti kattavaa tietoa palveluiden järjestämisestä, laadusta ja turvallisuudesta. Sen analysointi auttaisi tekemään riskiarvioita, mikä puolestaan auttaisi valvonnan resurssien kohdentamisessa.
Kunnollista seurantatietoa tarvitaan Holin mukaan myös sen seuraamiseen, toteutuvatko hallituksen tavoittelemat muutokset perusterveydenhuollossa.
Resursseja tarvitaan siksikin, että valvonnan työmäärä on viime vuosina lisääntynyt ja toimintaympäristö muuttunut. Pelkästään ammattihenkilöiden oikeuksiin puuttumisten määrä on kasvanut huomattavasti vuosituhannen alusta. Viime aikoina myös hoivakotivalvonta on pitänyt viranomaiset kiireisenä.
Holin aloittaessa Valviran edeltäjässä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa vuonna 1999 terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeuksien poistamisia tai rajoittamisia oli kourallinen vuodessa. Viime vuonna vastaava luku oli 116. Niistä 35 koski lääkäreitä.
Mieluummin yksi kuin seitsemän virastoa
Jos Tarja Holi saisi päättää, hän järjestäisi valvonnan rakenteita uusiksi. Pirstoutunut ja osin rinnakkainen valvontavastuu kuuden aluehallintoviraston ja Valviran kesken ei toimi optimaalisesti.
Seitsemän valvontaviranomaisen tekemissä lupa- ja valvontapäätöksissä on epäyhtenäisyyttä.
Valvira ohjaa aluehallintovirastoja, mutta toimivalta ulottuu lähinnä informaatio-ohjaukseen. Avit toimivat alueillaan itsenäisesti.
Yhdenmukainen kohtelu voi toteutua vain yhden valtakunnallisen viraston kautta, on Holin kanta.
Edellinen hallitus suunnitteli valvontatoimien yhdistämistä Luova-virastoon. Hanke kaatui sote-uudistuksen mentyä nurin.
”Tekemistä löydän kyllä”
Haastattelupäivänä marraskuun alussa on Tarja Holin toiseksi viimeinen työpäivä. Varsinainen eläke koittaa loman jälkeen tammikuussa.
– Asiantuntijaorganisaatiossa toimiminen on hirveän palkitsevaa. Koko ajan itsekin oppii.
Vihapuheeseen hän ei suuressa määrin ole törmännyt.
– Silloin kun tulee sekä kiitosta että moitetta, on sopivalla keskitiellä.
Kiitosta on tullut esimerkiksi ammattioikeudet menettäneiltä, joille puuttuminen oli alku päihdeongelmasta toipumiseen.
Holi ei ole tehnyt eläkepäivien varalta suunnitelmia. Ystävät kehottivat kuulostelemaan vasta eläkkeellä, mitä huvittaa tehdä.
Ideoita odotellessa hän aikoo tarttua käsitöihin.
– Tekemistä löydän kyllä.
Kirjoittaja
Minna Pihlava
toimittaja
Kuvat
Sami Perttilä
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 47/2019.
