Laki potilaan itsemääräämisoikeuden ja hoidon rajoista piti saada eduskuntaan ensi vuonna. Lakiluonnosta valmistelleelle työryhmälle annettiin kuitenkin jatkoaikaa peräti ensi vuoden loppuun. Mikä jumittaa?
– Asiat yksinkertaisesti ovat vaikeita, toteaa johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lakiesitykseen sisällytettiin useita erillisiä asioita, kuten esimerkiksi päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tahdonvastainen hoito sekä kehitysvammaisten ja mielenterveyspotilaiden asema terveydenhuollossa.
Kari Paason mukaan yksittäisiä pakkoja tai oikeuksia ei ole haluttu irrottaa lakiesityksestä, mutta hän ei ota kantaa siihen, mistä kohdista työryhmässä erityisesti kiikastaa.
– Vaikka suomalainen terveyspolitiikka on sävyltään holhoavaa, jonkin ihmisryhmän pakkohoito on silti vaikea asia päätettäväksi, sanoo tutkija Anna Leppo, joka väitteli viime talvena päihdeongelmaisten äitien asemasta Suomessa.
Lokakuun lopulla järjestetyssä Lepon varjoväitöstilaisuudessa Helsingissä nousi esille se kuilu, jonka reunoilla terveydenhuollon auttajat ja päihdeongelmaiset elävät. Kun ammattilaiset ovat huolissaan päihteiden riskeistä sikiölle, kokevat äidit päihteidenkäytön lopettamisen tuntuvasti suurempana riskinä itselleen ja terveydelleen.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
