Kanadassa selvitettiin rekistereistä, miten hoidon jatkuvuus eli perusterveydenhuollon vastaanottokäynnit samalla lääkärillä olivat yhteydessä muistisairaiden erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Aiempien tutkimusten mukaan noin 20 % muistisairaiden sairaalajaksoista voisi olla vältettävissä.
Quebecissä potilasrekistereistä saatiin iso otos kotona asuvia muistisairaita (65+ v, keski-ikä 80 v, naisia 60 %), ja vuoden seurannassa selvitettiin sairaalahoidot. Muistisairaita, joka olivat käyneet vähintään kaksi kertaa samalla lääkärillä, verrattiin useilla perusterveydenhuollon lääkäreillä käyneisiin. Tutulla lääkärillä käyneet olivat hieman nuorempia, asuivat useammin maaseudulla, ja heillä oli hieman enemmän aiempaa terveyspalvelujen käyttöä.
Tutulla lääkärillä käyneillä oli merkitsevästi vähemmän potentiaalisesti vältettävissä olleita sairaalaan joutumisia, ylipäätään sairaalaan joutumisia, 30 päivän kuluessa uudelleen sairaalaan joutumisia ja päivystyskäyntejä.
Sairaalahoidon tarve väheni 10–20 %. Tämä kuulostaa pieneltä, mutta väestötasolla se voi tuoda valtavia säästöjä. Suomessa muistisairaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuluu vuodessa keskimäärin 16 000–49 000 euroa (puolison kanssa asuvat – yksin asuvat). Noin viidennes (6 000–7 000 euroa) kertyy sairaalahoidoista. Noin 1 000 euron potilaskohtainen vähenemä väestötasolla saattaisi tuoda jopa 100 miljoonan euron säästöt.
Perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö. Kun potilaalla on oma tuttu lääkäri, päivystyksellisen hoidon ja erikoissairaanhoidon tarve vähenevät, kroonisten sairauksien hoitotasapaino paranee ja väestön kuolleisuus pienenee.
Godard-Sebillotte C ym. Primary care continuity and potentially avoidable hospitalization in persons with dementia. J Am Geriatr Soc 2021;69:1208–20.
Kaisu Pitkälä
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 35/2021.
