Yli 50-vuotiaiden HIV-positiivisten määrä on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun alusta ja eliniän odote on kasvanut. Nykyään ajoissa hoitoon hakeutuneen HIV-potilaan elinajan ennuste vastaa parantuneen syöpäpotilaan tai tyypin 1 diabeetikon ennustetta.
Ratkaisevinta on se, missä vaiheessa tartunta havaitaan.
– Jos auttajasolujen määrä on hyvällä tasolla, on 25-vuotiaalla tartunnan saaneella arvioitua elinaikaa noin 50 vuotta. Jos HIV-tartunta havaitaan vasta, kun auttajasolujen määrä on alhainen, on elinaikaa arviolta 25 vuotta, infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Jaana Syrjänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo.
Ajoissa testiin menemisessä on yhä parantamisen varaa, vaikka Suomi edustaa länsimaista keskitasoa. Puolet tartunnoista havaitaan vasta, kun potilaalla on jo tarvetta lääkitykseen.
Suomessa on kaikkiaan havaittu hieman yli 3 000 HIV-tartuntaa. Tänä vuonna tartuntoja on todettu 138.
Pitkäaikaissairauksia aiemmin
Ikääntyvät HIV-potilaat altistuvat samoille pitkäaikaissairauksille kuin muu väestö, mutta HIV-potilas kohtaa ikääntymisen tuomat ongelmat aiemmin.
– Tutkimusnäytön perusteella HIV-potilas saa ikääntymiseen liittyviä pitkäaikaissairauksia 5–10 vuotta aiemmin kuin HIV-negatiiviset. Vielä on epäselvää, mikä tästä on HIV-infektioon ja mikä lääkehoitoon liittyvää. Infektio aiheuttaa elimistöön pysyvän tulehdustilan, Syrjänen sanoo.
– Myös elämäntavoilla on todennäköisesti oma osuutensa. Esimerkiksi tupakointi on yleisempää kuin muulla väestöllä. Tupakkavalistus onkin monella tapaa tärkeää HIV-potilaan hoidossa.
Tehokkaan yhdistelmälääkityksen ansiosta AIDS-kuolleisuus on vähentynyt Suomessa dramaattisesti parissakymmenessä vuodessa. HIV-tartunnan saaneet potilaat kuolevat nykyään muihin syihin selvästi useammin kuin AIDSiin; esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin, maksa- ja munuaissairauksiin sekä tapaturmiin.
AIDS-dementia on lääkehoidon avulla lähes hävinnyt, mutta HIV-potilailla on havaittu ikääntyessä neurokognitiivisia ongelmia, kuten unohtelua ja päätöksenteon hitautta. Infektioon liittyy myös munuaissairauksien ja osteoporoosin lisääntynyt esiintyvyys.
Verivarotoimista tulee huolehtia, mutta muuten HIV-potilaan hoito on vastaavaa kuin muun väestön.
– Tartunnan ei tulisi vaikuttaa hoitolinjauksiin. Mielestäni HIV-potilaiden tulisi päästä myös elinsiirtoihin, sillä elinajanennuste on sama kuin vaikkapa diabeetikkojen, Syrjänen sanoo.
Maailman AIDS-päivää vietetään 1. joulukuuta.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 48/2012.
