Lääkärilehden vuoden 2021 tiedeartikkeli on katsaus Mikrobit muuttavat maailmaa ja lääketiedettä .
Sen on kirjoittanut Turun yliopiston bakteeriopin professori, Tyksin laboratoriotoimialueen ylilääkäri Pentti Huovinen .
Artikkeli kuvaa, miten tartuntataudit ovat läpi historian vaikuttaneet ihmisiin. Mikrobien osuus sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttajana on viime vuosikymmeninä vähentynyt.
"Nyt märssykori on liian matalalla. Olen huolissani THL:n resursoinnista."
Sitten tuli korona.
Huovinen kirjoitti tiedeartikkelia samaan aikaan, kun hän toimi ainoana lääkärinä Onnettomuustutkintakeskuksen koronatyöryhmässä.
– En olisi uskonut, että koen aikoja, jolloin tulee tällainen kulkutauti.
Espanjantautia on pidetty pandemioiden äitinä, joka tappoi arviolta 40–50 miljoonaa 1–2 miljardista ihmisestä.
Tähän mennessä koronapandemiaan on kuollut arviolta 18 miljoonaa ihmistä. Mitä luvut olisivat ilman rokotuksia ja hyvää hoitoa?
Ilmanvaihto on tärkeä
Pandemia on osoittanut, että torjuntatoimilla on merkitystä ja opettanut varautumista.
Isoja virheitä sen hoidossa ei ole tehty. Mieleen tulee kuitenkin yksi:
– Keväällä 2020 sanottiin, että maskien käyttö on vaarallista, vaikkei siitä ollut tieteellistä näyttöä. Kuitenkin sairaaloissa ja vastaanotoilla käytettiin koko ajan maskeja.
Huovisen mielestä riskiryhmien kannattaa edelleen käyttää FFP2-suojainta itsensä suojaamiseksi, kun riski altistukseen on olemassa. Lisäksi hän kiinnittäisi huomiota ilmanvaihtoon.
– Jo espanjantaudin aikaan käskettiin avaamaan ikkunat myös talvisin, jotta ilma vaihtuisi.
Myös Maailman terveysjärjestö on korostanut sisätilojen tuuletusta.
Hollantilaisessa vanhainkodissa tehdyssä tutkimuksessa koronaan sairastui 81 prosenttia asukkaista osastolla, jolla oli tehty energiasäästön nimissä ilmanvaihtoremontti. Järjestelmässä pääosin kierrätettiin sisäilmaa ja ulkoilmaa otettiin sisään vain vähän.
Muilla osastoilla ilmanvaihto otti korvaavan ilman kokonaan ulkoa eikä kierrättänyt sisäilmaa – ja asukkaat pysyivät terveinä.
Tutkijat päättelivät, että koronavirus levisi pisaratartuntana ilmanvaihtolaitteiden välityksellä.
Antibioottiresistenssi kaventaa hoitomahdollisuuksia
Vielä enemmän Huovista huolestuttavat hiljaiset pandemiat.
Antibiooteille resistenttien bakteerien pandemia etenee piilossa, minkä vuoksi siihen ei reagoida yhtä lailla.
Resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiotaudit johtavat maailmassa noin 1,2 miljoonaan kuolemaan vuosittain. On ennustettu, että 2050 luku voi olla jopa 10 miljoonaa.
Tilanteen heikkeneminen johtaa vähitellen bakteeri-infektioiden hoitomahdollisuuksien kapenemiseen.
Lääkärien on tärkeää määrätä antibiootteja Käypä hoito -suositusten mukaan.
Antibioottien käyttö vaikuttaa paitsi resistenssin lisääntymiseen, myös suoliston bakteeristoon ja dysbioosin syntyyn.
Mikrobit ovat muutakin kuin taudinaiheuttajia
Mikä on kirjoituksesi ydinsanoma lääkäreille?
– Älkää unohtako mikrobeja muussakin suhteessa kuin taudinaiheuttajina!
Mikrobit nähtiin ennen lähinnä tarttuvien tautien aiheuttajina. Nyt ajattelu on muuttunut.
Monien tarttuvien tautien määrä on vähentynyt, mutta tulehdustautien määrä lisääntyy. Mikrobit ovat osallisia myös näiden ei-tarttuvien tautien epidemiologiassa.
Mikrobistolla on merkitystä monien autoimmuunitautien progressiossa. Tulehdus on mukana myös sydän- ja verisuonitaudeissa ja keskushermoston sairauksissa.
Ihmisen mikrobisto on joko tulehdusta sammuttava tai tulehdusta lisäävä.
Bakteerihoidot ovat tulossa.
Akkermansia muciniphila -bakteerin on havaittu hillitsevän tulehduksen syntymistä ja samalla lihavuuden kehittymistä. Rasvaisen ruuan aiheuttama painon nousu puoliintui eläinkokeissa.
C.difficilen hoidossa ulosteensiirto saattaa pian korvautua bakteeripillerillä.
Suomesta puuttuu märssykori
Varautuminen tuleviin terveysuhkiin edellyttää mikrobien maailman nykyistä intensiivisempää tieteellistä tutkimusta ja ymmärrystä.
– Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen sanoi aikoinaan, että KTL:n tulee olla kuin laivan märssykori. Siellä asiantuntijat näkevät horisonttiin aikaisemmin kuin ne, jotka ovat laivan kannella.
– Nyt märssykori on liian matalalla. Olen huolissani THL:n resursoinnista.
– Huippututkimusten tulosten tulisi heijastua paremmin siihen, mitä teemme, jotta voisimme varautua paremmin mikrobimaailman yllätyksiin. Märssykorissa pitää olla myös huippututkijoita.
Heli Väyrynen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
