Helsingin, ETH Zürichin ja Aix-Marseillen yliopistojen tutkijoista koostuva ryhmä on selvittänyt keskushermoston hermosolujen tuojahaarakkeidessa olevien okasrakenteiden syntymekanismin.
Projektijohtaja Pirta Hotulaisen mukaan havainto on tärkeä, sillä suurin osa keskushermoston hermosolujen välisistä kytkennöistä, eli synapseista, syntyy okasten päihin.
– Kun ymmärrämme okasten muodostumismekanismit, voimme ehkä tulevaisuudessa vaikuttaa okasten muodostumistahtiin ja tiheyteen sellaisissa keskushermoston sairauksissa, joissa okasten muuttunut tiheys on ainakin yksi osasyy oireisiin. Näitä "okassairauksia” ovat esimerkiksi autismi, skitsofrenia ja Alzheimerin tauti. Samalla pystymme ymmärtämään paremmin oppimiseen liittyviä molekulaarisia tapahtumia, sillä uusia okasia muodostuu oppimisen yhteydessä, hän sanoo.
Tutkimuksissa selvisi, että tulevalle okasen syntypaikalle kerääntyvä MIM-proteiini taivuttaa solun tuojahaarakkeen solukalvoa ja aloittaa uuden okasen ulostyöntymisen. Tulos saavutettiin neurotieteen ja solubiologian tutkijoiden yhteistyönä.
– Yksikään yksittäinen ryhmä ei olisi näin kattavasti voinut selvittää okasten aloitusmekanismia ja osoittaa sen tärkeyttä aivojen toiminnalle, sanoo Pirta Hotulainen.
Lue myös:
10 kysymystä aivojen stimulaatiohoidosta
Lähde:
Helsingin yliopisto
Kuva:
Panthermedia
