Immuunivaste ja tulehdusreaktio ovat yhteydessä masennukseen. Eri masennuslääkkeillä näyttää olevan hieman erilainen vaikutus tulehdusreaktioon. Noradrenaliinin takaisinoton estäjät (NRI) estävät Th1-sytokiinien toimintaa ja siirtävät immuunivasteen painopistettä vasta-ainevälitteiseen suuntaan. Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) vähentävät Th2-sytokiinien tuotantoa ja siirtävät immuunivasteen painopistettä soluvälitteiseen suuntaan. C-reaktiivinen proteiini (CRP) on maksassa syntyvä akuutin faasin proteiini, jonka määrä kuvastaa tulehdusreaktion voimakkuutta. Monikansallinen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, voidaanko herkän CRP:n mittauksella ennustaa masennuspotilaiden vastetta hoitoon noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinoton estäjillä.
Tutkimusaineiston muodostivat 241 masentunutta aikuista, jotka olivat aiemmin osallistuneet farmakogeneettiseen GENDEP-tutkimukseen ja joista oli ennen tutkimuksen alkua määritetty herkkä CRP. Tutkimuksessa 115 potilasta sai 12 viikon ajan essitalopraamia (SSRI) keskimäärin 17 mg/vrk ja 126 potilasta nortriptyliiniä (NRI) keskimäärin 106 mg/vrk.
Koko potilasryhmässä essitalopraami ja nortriptyliini olivat yhtä tehokkaita Montgomery–Åsbergin asteikolla (MÅDRS). Potilaat, joiden herkkä CRP oli lähtötilanteessa alle 1 mg/l (n = 131), hyötyivät essitalopraamista keskimäärin 3 MÅDRS-pistettä enemmän kuin nortriptyliinistä. Potilaat, joiden herkkä CRP oli yli 3 mg/l (n = 47), hyötyivät nortriptyliinistä keskimäärin 3 MÅDRS-pistettä enemmän kuin essitalopraamista. Toistuvien mittausten sekamallissa (mixed-effects model) CRP:n ja lääkkeen yhdistelmä selitti MÅDRS-pisteiden vaihtelusta 10,6 %.
Suomessa herkän CRP:n määritystä käytetään erityisesti sepelvaltimotaudin riskin arvioinnissa. Se on halpa laboratoriotutkimus ja tämän tutkimuksen perusteella todennäköisesti kustannustehokas apukeino työterveys- ja perusterveydenhuollossa masennuslääkettä valittaessa. Optimaalisen hoidon valinta jo alkuvaiheessa on tärkeää, koska masennuksen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista 30 % syntyy sairauslomista, 50 % eläkkeistä ja 7 % itsemurhista; erilaisten hoitojen osuus kustannuksista on vain 14 %. Tämän takia masennukseen kaivataan kipeästi yksilöityä ja tehokasta hoitoa. Toistaiseksi herkän CRP:n määrityksen näytön aste masennuslääkkeen valintaperusteena on kuitenkin vielä B ja asiasta kaivataan lisätutkimuksia.
Lähde:
Uher R, Tansey KE, Dew T ym. An inflammatory biomarker as a differential predictor of outcome of depression treatment with escitalopram and nortriptyline. Am J Psychiatry 2014;171:1278–86.
Kirjoittanut:
Tero Taiminen
psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 5/2015.
