Potilaan Lääkärilehden sarja laboratoriotutkimuksista jatkuu. Tällä kertaa selvitimme, mitä hemoglobiini kertoo ihmisen terveydestä. Sarjan aikaisemmissa kirjoituksissa olemme käsitelleet CRP:tä, senkkaa ja kreatiinikinaasia.
Hemoglobiini on veren punasolujen sisältämä rautamolekyylejä sisältävä valkuaisaine eli proteiini. Hemoglobiinin tehtävä on kuljettaa hengitysilmasta vereen tullut happi keuhkoista kudoksiin ja vastavuoroisesti soluhengityksen tuotoksena syntyvä hiilidioksidi kudoksista keuhkoihin uloshengitettäväksi.
Veren hemoglobiiniarvo merkitään lyhennelmällä B-Hb. Sen yksikkö on grammaa litrassa (g/l). B-Hb kertoo, kuinka paljon kokoveressä on hemoglobiinia ja epäsuorasti myös, kuinka paljon veressä on punasoluja. Hemoglobiinipitoisuus määritetään verikokeella ja se on yleensä osana perusverenkuvaa (PKV).
Mitkä ovat hemoglobiinin viitearvot?
Miehillä viitearvot ovat 134–167 g/l ja naisilla 117–155 g/l.
Lapsilla viitearvot vaihtelevat iän mukaan. Vastasyntyneillä arvot ovat 170–200g/l, mutta pitoisuus laskee nopeasti syntymän jälkeen. Vauva saavuttaa 2–3 kuukauden ikäisenä 110–120 g/l arvot ja arvot säilyvät samana kouluikään saakka. Kouluikäisellä viitearvot nousevat 130–140.
Mitä alhainen hemoglobiiniarvo kertoo?
Jos hemoglobiiniarvo on viitearvojen alapuolella, puhutaan anemiasta. Kyseessä ei ole yksittäinen sairaus, vaan tila, joka voi johtua monesta eri syystä, kuten yksipuolisesta ja liian vähän rautaa sisältävästä ruokavaliosta, jatkuvasta veren menetyksestä esimerkiksi kuukautisten tai suolistoverenvuodon takia, punasolujen lisääntyneestä hajoamisesta (hemolyysi), kroonisesta tulehduksesta tai munuaissairaudesta. Myös B12 vitamiinin ja foolihappon puute voi aiheuttaa anemiaa.
Lääkärin tehtävänä on selvittää, mistä potilaalla todettu anemia johtuu. Useimmiten syy selviää suhteellisen helposti. Joskus aneeminen potilas joudutaan kuitenkin lähettämään jatkotutkimuksiin, joissa otetaan uusia verikokeita ja toisinaan myös luuydinnäyte. Anemian hoito riippuu täysin sen aiheuttajasta.
Lievään anemiaan voi liittyä väsymystä ja suorituskyky voi olla tavallista heikompi. Alttius flunssille saattaa joskus johtua anemiasta, kun esimerkiksi fyysinen rasitus aiheuttaa anemian yhteydessä keholle suuremman stressin. Vaikean anemian oireita ovat selvä väsymys, huimaus ja hengenahdistus. Oireet ovat sitä voimakkaammat, mitä vaikeampi anemia on ja mitä nopeammin se on kehittynyt.
Voiko anemiaa ehkäistä?
Jos kyse on raudanpuuteanemiasta, joka liittyy esimerkiksi runsaisiin tai pitkäkestoisiin kuukautisiin, anemiaa voidaan ehkäistä rautalääkkeillä. Mahalaukun verenvuotoa voi ehkäistä muun muassa limakalvovuodoille altistavien lääkkeiden oikeaoppisella käytöllä. Tällaisia ovat useimmat tavalliset tulehduskipulääkkeet, monet mielialalääkkeet, verenohennuslääkkeet ja kortisonitabletit. B12-vitamiinin puute puolestaan voi vaivata etenkin kasvissyöjiä. Tätä voidaan estää käyttämällä B12-vitamiinitabletteja.
Osa anemiatyypeistä ei ole etukäteen ehkäistävissä, vaan joudutaan tyytymään siihen, että oikeaan diagnoosiin päästään mahdollisimman nopeasti.
Mistä korkea hemoglobiiniarvo voi johtua?
Hemoglobiini voi olla myös viitearvoja korkeampi. Tämä voi johtua siitä, että elimistön hapensaanti on ollut pitkään tavallista vähäisempää. Luonnonoloissa näin tapahtuu esimerkiksi korkealla vuoristossa elävillä, koska ilman happiosapaine laskee ilmanpaineen pienentyessä korkeassa ilmanalassa.
Korkea hemoglobiiniarvo voi johtua myös tupakoinnista, sillä tupakansavusta elimistöön kulkeutunut häkä eli hiilimonoksidi vähentää veren normaalia hapettumista.
Munuaisten tekemä erytropoietiini eli EPO-hormoni nostaa hemoglobiiniarvoja. Vaikka keinotekoinen erytropoietiini on tarkoitettu esimerkiksi krooniseen munuaissairauteen liittyvän anemian hoitoon, on se ihmisille valitettavasti tutumpi kilpaurheilulajeista, joissa korkea hemoglobiini parantaa suorituskykyä.
Sairauksia, joihin liittyy suurentunut hemoglobiiniarvo, ovat muun muassa krooninen keuhkosairaus ja polysytemia-niminen luuydinsairaus. Kroonisessa keuhkosairaudessa hapen kuljetus vereen on häiriintynyt ja tämä suurentaa hemoglobiiniarvoa. Polysytemiassa punasoluja on liikaa. Tilaa hoidetaan ottamalla verta pois tai käyttämällä luuytimen toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.
Lähteet:
Terveyskirjasto: Hemoglobiini
Terveyskirjasto: Anemia
Terveyskirjasto: Anemia lapsella
Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. 5.7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Mikko Lehtovirta
yleislääkäri
mikko.lehtovirta@icloud.com
mikko.lehtovirta@helsinki.fi
Kuva:
Panthermedia
