Mitä merkitsisi, jos kukin vain tutkisi tavallaan? kysyy professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä.
Eettiset normit kirjoitettiin Helsingin julistukseen vuonna 1964. Oli nähty, mitä ilman niitä voi tapahtua.
– Julistuksen taustalla ovat Nürnbergin oikeudenkäynnit toisen maailmansodan jälkeen. Syytettyinä oli 23 tutkijaa, joista 20 lääkäreitä. Kuusi heistä sai kuolemantuomion. Monet, kuten Josef Mengele, pakenivat eivätkä olleet syytettyinä oikeudenkäynnissä, Idänpään-Heikkilä kertoo.
Hän kuvaa Helsingin julistusta ihmiseen kohdistuvan tutkimusetiikan peruskiveksi. Se turvaa tutkimukseen osallistuvan henkilön oikeudet ja antaa yhtenäisen pohjan sellaiselle kansalliselle ja kansainväliselle lainsäädännölle, joka liittyy ihmiseen kohdistuvaan tutkimukseen.
– Tutkijat maailmalla tuntevat Helsingin julistuksen hyvin – lääkärit Suomessa eivät niinkään. Haluaisin jokaisen lääkärin tutustuvan julistuksen periaatteisiin.
Piilotetut tutkimustulokset puhuttavat nyt
Helsingin julistus hyväksyttiin Maailman lääkäriliiton kokouksessa Helsingissä. Asiakirjoja kuljetti kokouspaikalta konekirjoittajille juoksupoikana lääketieteen kandidaatti Juhana E. Idänpään-Heikkilä.
Myöhemmin Idänpään-Heikkilä osallistui WHO:n edustajana parin vuosikymmenen ajan Maailman lääkäriliiton kokouksiin, joissa julistusta on tarkistettu.
– Julistusta on muutettu ajan vaatimuksesta. Merkittävimmät muutokset on tehty kohtaan, jonka vuoksi julistus ylipäätään annettiin: tutkittavalta on aina pyydettävä tietoon perustuva suostumus, jonka hän antaa vapaaehtoisesti. Tätä suostumusta on muokattu yhä uudelleen. On esimerkiksi kysytty, voidaanko terveitä lapsia käyttää tutkimuksissa ja miten suostumus silloin pyydetään.
Samoin on keskusteltu siitä, miten tutkitaan vajaakykyisiä, mielenterveyspotilaita, kehitysvammaisia tai tajuttomia ihmisiä.
Idänpään-Heikkilän mukaan parhaillaan käydään tiukkaa keskustelua siitä, mikä merkitys on piilotetuilla tutkimustuloksilla, jotka ovat usein epäedullisia.
– Nykypäivään iskee julistuksen kohta, jonka mukaan sekä kielteiset että myönteiset tulokset on toimitettava julkisesti saataville.
Kehittyvien maiden on vaikea hyväksyä lumetta
Lumeen käyttö tutkimuksissa on esillä jatkuvasti.
– Ensin kysyttiin, voidaanko kehittää kriteerit tilanteista, joissa lumeen käyttö on varmasti oikeutettua. Luulen, että siitä ollaan nyt yksimielisiä. Se on mahdollista ainakin silloin, kun tutkittavaan sairauteen ei ole mitään hoitoa.
Nyt keskustellaan lumeen käytöstä kehittyvissä maissa tehtävässä tutkimuksessa.
Idänpään-Heikkilän mukaan monissa niukkojen resurssien maissa kysytään, onko eettisesti oikein tehdä tutkimusta, jossa jopa puolet tutkittavista saa lumetta. Lumeen käyttöä ei sallita esimerkiksi Uruguayssa, ja Argentiinassa siihen suhtaudutaan hyvin penseästi.
Afrikassa mielipiteet jakautuvat. Lumeen käyttöä kartetaan, mutta uusien hoitojen tarve on tiedossa.
– Siellä on monia sairauksia, jotka ovat tyypillisiä vain Afrikalle ja joihin ei ole tehokasta hoitoa. Uusia hoitoja ei kuitenkaan välttämättä kyetä tutkimaan luotettavasti, jos niiden vaikutusta ei voi verrata lumeeseen, Idänpään-Heikkilä sanoo.
”Lapsi ei ole pieni aikuinen"
Kiistanalaisia ovat olleet myös lääketutkimukset terveillä lapsilla.
– Lääkkeet kehitetään yleensä aikuisille. Kun niillä hoidetaan lapsia, täytyy tietää, miten ne käyttäytyvät lasten elimistössä. Lapsi ei ole pieni aikuinen.
Idänpään-Heikkilä itse soisi, ettei tutkimuksia tehtäisi terveillä lapsilla.
– Vasta-argumenttina kuitenkin on, että sairaudet muuttavat eri tavoin lapsen elimistön tapaa ja kykyä käsitellä lääkettä. On myös katsottu, että on epäeettistä jättää selvitykset tekemättä. Silloin hoitotilanteissa joudutaan tekemään päätöksiä, jotka eivät perustu näyttöön.
Julistuksen isot edistysaskeleet
➤ Harmonisoi hyvät ja eettisesti hyväksyttävät menetelmät ihmiseen kohdistuvassa tutkimuksessa.
➤ Turvaa tutkimuspotilaan itsemääräämisoikeuden ja lisää tutkimuksen turvallisuutta.
➤ On perustana kansalliselle ja kansainväliselle lainsäädännölle.
➤ Edellyttää tutkimusten julkista ennakkorekisteröintiä sekä avaa tutkijan sidonnaisuudet ja tutkimuksen rahoituksen.
➤ Vaatii, että sekä kielteisten että myönteisten tutkimustulosten on oltava julkisesti saatavilla.
Kirjoittanut:
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva:
Mikko Käkelä
