Farmasialiitossa ollaan huolissaan siitä, että lääkkeiden käyttäjät ovat ammattikäsitteiden armoilla. Liiton mukaan ei voida olettaa, että lääkkeen käyttäjä ymmärtää kaikkia termejä ja sanamuotoja oikein. Liiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnströmin mukaan pakkausselosteiden tekstien tulisikin olla helpommin ymmärrettäviä.
– Selosteet on tarkoitettu maallikoille, ei ammattilaisille. Jos potilas ei saa juoda lääkekuurin aikana alkoholia, tämä olisi hyvä sanoa tekstissä suoraan, hän sanoo.
Apteekista saa lääketietoa
Moni menee apteekkiin vain hakemaan lääkkeensä ja perehtyy lääkkeiden ominaisuuksiin vasta kotona lukemalla pakkausselosteen. Kvarnström kuitenkin toivoisi, että asiakkaat muistaisivat, että apteekin henkilökunnalta kannattaa kysyä lääkkeistä ja lääkkeiden yhteensopivuudesta. Omasta lääkityksestä voi tulla puhumaan silloinkin, kun ei ole ostamassa mitään.
– Farmaseutit ja proviisorit ovat lääkealan asiantuntijoita, joten heidän tietämystään kannattaa käyttää hyväksi. Myös itsehoitolääkkeen sopivuudesta omaan lääkitykseen kannattaa kysyä, sillä itsehoitolääkkeillä ja luontaistuotteilla voi olla yllättäviäkin yhteisvaikutuksia muun lääkityksen kanssa, Kvarnström sanoo.
Mutta ei kai ruuhkaisessa apteekissa kehtaa kysyä epäselviksi jääneistä asioista tai tarkastaa lääkityksen yhteensopivuutta? Kvarnströmin mielestä pitäisi kehdata.
– Farmaseutit ja proviisorit vastaavat kyllä mielellään kysymyksiin. Lääkeneuvonta kuuluu kiinteänä osana palveluihin ja farmaseuttisen henkilökunnantyöhön. Siksi ruuhkaisessakin apteekissa saa ja kannattaa pyytää apua ja jutella niin kauan, että asia tulee selväksi, hän sanoo.
Kun lääkkeet eivät sovi yhteen
Jos farmaseutti tai proviisori huomaa, että potilaan käyttämät lääkkeet eivät sovi yhteen, mietitään erilaisia ratkaisuja. Yhtenä keinona voi olla lääkkeenottoaikojen muuttaminen.
– Jos farmaseutti tai proviisori havaitsee kokonaislääkityksessä muunlaisia ongelmia, päätös ongelman ratkaisemisesta kuuluu lääkärille ja se tehdään yhteistyössä lääkärin kanssa. Aina siis kannattaa kysyä neuvoa apteekista, sillä farmaseutti tai proviisori osaa arvioida tilanteen ja neuvoa tarvittavat toimenpiteet, Kvarnström sanoo.
Hän toivoisi yhä enemmän konkreettista yhteistyötä lääkäreiden ja farmasia-alan ammattilaisten kanssa. Hänen mielestään lääkäri ja farmasian ammattilaiset voisivat toimia tulevaisuudessa työpareina.
– Proviisorit ja farmaseutit voisivat auttaa nykyistä enemmänkin pitkäaikaissairaiden potilaan omahoidon toteutumisessa ja heidän panostaan lääkehoidon seurannassa tulisi lisätä. Mikäli terveydenhuollon eri ammattilaiset kokoontuisivat yhteen tuoden oman alansa asiantuntijuuden potilaan ongelmien ratkaisemiseksi, loisi se entistä paremmat edellytykset potilaan laadukkaaseen hoitoon. Suurin hyötyjä tästä olisi ehdottomasti potilas, Kvarnström sanoo.
Lue myös:
Nyt on pakko kysyä: Milloin potilaalla on liikaa lääkkeitä?
Kirjoittaja:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
