Kahden tunnin glukoosirasituskoetta käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnostiikkaan, mutta kehon koko ja koostumus vaikuttavat kokeen tulokseen niin merkittävästi, että on kyseenalaista, onko rasituskoe ylipäätään tarpeellinen menetelmä diagnoosin tekemiseen.
Tämän havaitsi LL Simo Rehunen väitöstutkimuksessaan.
Vaarana on, että pienikokoiset ihmiset diagnosoidaan tarpeettomasti diabeetikoiksi, kun taas kookkailla diabetes jää huomaamatta.
Tutkimuksessa pitkillä ihmisillä oli matalampi kahden tunnin glukoosiarvo kuin lyhyillä. Vaikeasti lihavilla pituus ei kuitenkaan vaikuttanut glukoosiarvoon. Mitä pienempi kehon pinta-ala oli, sitä suurempi todennäköisyys oli saada diabetesdiagnoosi glukoosirasituskokeen perusteella.
– Tutkimuksessani havaitsin myös, että mitä enemmän miehillä oli rasvatonta massaa eli käytännössä lihasta, sitä huonompi oli glukoosinsieto, kun rasvaa oli keskimääräisesti tai paljon. Naisilla lihasmassalla ei ollut vaikutusta. Rasvamassan lisääntyessä kahden tunnin glukoosiarvot nousivat. Lihavilla suuri rasvaton massa oli yhteydessä diabeteksen kehittymiseen 15 vuoden seurannan aikana, Rehunen sanoo tiedotteessa.
Vastoin yleistä uskomusta tutkimus siis osoitti, että lihasmassa ei suojaa diabetekselta. Sen sijaan lihavilla suuri lihasmassa vaikuttaa olevan jopa haitallista glukoosiaineenvaihdunnalle ja altistaa diabeteksen kehittymiselle. Rasva on kuitenkin heikentyneen glukoosinsiedon tärkein tekijä.
– Glukoosirasituskoe saattaa ylidiagnosoida kooltaan pienet aikuiset diabeetikoiksi ja vastaavasti alidiagnosoida kookkaammat. Koska lihavat ovat lisäksi jo lähtökohtaisesti ”glukoosirasittuneita”, glukoosirasituskokeesta voidaan hyvin luopua, Rehunen sanoo.
Kehon koon yhteyttä glukoosirasituskokeeseen tutkittiin 2 659 keski-ikäisellä, jotka oli luokiteltu sydän- ja verisuonitautiriskihenkilöiksi Harjavallan valtimotautien ehkäisyprojektissa (2005–2007).
Helsingin syntymäkohorttitutkimuksesta selvitettiin kehon koostumuksen vaikutusta glukoosinsäätelyyn ja diabeteksen kehittymiseen ei-diabeetikoilla, jotka olivat syntyneet Helsingissä vuosina 1934–1944.
LL Simo Rehunen esittää väitöskirjansa Body size, body composition and glucose tolerance with special reference to adult height, body surface area, fat and lean body mass julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3. syyskuuta.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
