Ehdotus genomistrategiaksi on valmis. Tavoitteena on saada genomitieto tehokkaasti käyttöön niin terveydenhuollossa, tutkimuksessa kuin yritystoiminnassakin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä julkisti ehdotuksensa 11. kesäkuuta 2015. Ehdotuksessa kartoitetaan, mitä käytännön toimia tarvitaan, että genomitiedon käyttöönotto sujuisi hyvin.
Ehdotuksessa todetaan, että lainsäädännön ja eettisten periaatteiden on ensinnäkin oltava ajan tasalla. Toiseksi terveydenhuollon henkilökunnan on oltava sinut genomitiedon käytön kanssa. Se vaatii koulutusta. Kolmanneksi tietojärjestelmät on saatava tukemaan genomitiedon käyttöä.
Vuosi 2020 tähtäimessä
Vuonna 2020 genomitiedon pitäisi olla laajasti käytössä terveydenhuollossa. Myös tavallisten kansalaisten pitäisi pystyä käyttämään genomitietoa omassa elämässään.
Yksi työryhmän ehdotuksista on genomikeskuksen perustaminen. Keskus vastaisi nyt laaditun strategian käytännön toteutuksesta ja tarjoaisi tietoa ja palvelua yhden luukun takaa. Sen kautta genomitutkimuksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä ratkaistaisiin yhdenmukaisesti.
– Genomikeskuksen perustaminen vaatii hallitustason päätöksiä, arvioi johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä strategian julkistustilaisuudessa.
Tutkimushanke testaa järjestelmää
Genomitieto on keskeinen osa henkilökohtaisen lääketieteen kehitystä. Parhaimmillaan genomitiedon laajenevan käytön arvioidaan tuovan säästöjä, kun sairauksien seulontaa, ennaltaehkäisyä ja hoitoa voidaan kohdistaa juuri niille ihmisille, joille se on tarpeen.
Genomistrategian laatineen työryhmän mukaan Suomella on myös kaikki edellytykset nousta tavoitelluksi yhteistyökumppaniksi genomitutkimuksessa. Professori Aarno Palotie painottaa, että Suomi on tällä hetkellä ainutlaatuinen maa, jossa yhdistyvät laadukkaat rekisterit, toimivat biopankit ja valmius genomitiedon käyttöön.
Strategian julkistustilaisuudessa kerrottiin myös laajasta, vasta käynnistyneestä kansainvälisestä geenitutkimushankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää geenien merkitystä sairauksien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa sekä mahdollisten uusien lääkehoitojen kehittämisessä. Tutkimushanke perustuu THL Biopankin ja Helsingin yliopiston näytekokoelmiin ja siinä toimivat yhteistyössä myös Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, MIT:n ja Harvardin yliopiston Broad-instituutti sekä neljä lääkeyritystä: Pfizer, MSD, Biogen ja Eisai.
Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
