Suomen genomistrategian luonnokseen on mahdollista tutustua Ota kantaa -palvelussa. Aihepiiri saattaa kuulostaa vieraalta ja hankalalta, mutta strategia tulee luultavasti koskettamaan muutaman vuoden päästä meistä jokaista.
Arvioidaan, että geenitekniikan avulla voidaan jo muutaman vuoden kuluttua todentaa useimmat yhden geenivirheen aiheuttamat harvinaiset sairaudet. Geenitesti auttavat myös yhä useammin valitsemaan yksilöllisesti sopivan lääkkeen. Tulevaisuudessa testeillä tullaan usein selvittämään, mikä lääke tehoaa tietyllä henkilöllä sairauteen parhaiten ja mikä aiheuttaa vähiten sivuvaikutuksia.
Myös yksilön geneettinen alttius sairastua yleisiin sairauksiin voitaisiin tulevaisuudessa testata. Esimerkiksi jos todetaan, että henkilöllä on perinnöllinen alttius sairastua 2 tyypin diabetekseen, häntä voitaisiin kannustaa omaksumaan terveellisiä elintapoja, jotka vähentävät sairastumisen todennäköisyyttä.
Genomitietojen kerääminen vaatii luottamusta
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen mukaan genomistrategian tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua genomitietoa hyödynnetään tehokkaasti terveydenhuollossa ja ihmisten omassa elämässä.
– Genomitiedolla tarkoitetaan koko ihmisen perimästä saatavaa tietoa. Haluamme varmistaa, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus edistää terveyttään omaa perimäänsä koskevan tiedon avulla.
Strategiassa todetaan, että väestön luottamus on tärkeää tietojen keräämisessä. Siksi toimijoiden tuleekin varmistaa, ettei perimää koskevaa tietoa voida käyttää vastoin yksilön tahtoa tai suostumusta. Myös tietoturva-asiat tulee suunnitella tarkasti.
Yrjö-Koskisen mukaan genomitieto voi tuntua ihmisistä vieraalta ja siksi kynnys kommentoida strategiaa kasvaa. Kaikki kommentit ovat kuitenkin tervetulleita ja kaikkia muutosehdotuksia harkitaan. Ehdotuksen voi jättää palvelun nettisivuilla 25. maaliskuuta saakka.
Lue Kansallinen genomistrategia täältä.
Lue myös: Mikä on biologinen lääke?
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
