Gastroskopia on toimenpide, jolla tutkitaan ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen alkuosan rakenteita ja sairauksia.
Gastroskopiaan turvaudutaan erityisesti silloin, kun laboratoriokokeilla ei löydetä syytä oireisiin ja tarvitaan perusteellisempaa ruuansulatuskanavan ja vatsan alueen tutkimusta.
Gastroskopian aikana mahdollisesti voidaan ottaa koepaloja, joiden avulla tutkitaan esimerkiksi tulehduksia, helikobakteeria tai keliakiaa.
Missä tilanteissa gastroskopia tehdään?
Gastroskopia eli mahalaukun tähystys tehdään usein silloin, kun lääkäri epäilee jotain hoitoa vaativaa sairautta ruokatorven, mahalaukun tai ohutsuolen alkuosan alueella.
Mahalaukun tähystys saatetaan tehdä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- pitkittynyt tai toistuva kipu ylävatsan alueella
- toistuva oksentelu tai pahoinvointi
- nielemisvaikeudet tai nielemiskipu
- pitkittynyt närästys tai refluksioireet, erityisesti jos oireet eivät ole helpottaneet lääkityksellä
- anemia
- tarkoitukseton laihtuminen
- syöpäepäily
- helikobakteeri-infektion diagnosointi ja seuranta
- epäily mahahaavasta
Näin gastroskopia tehdään?
Ennen gastroskopiaa tulee olla syömättä ja juomatta useita tunteja ennen toimenpidettä, jotta mahalaukku on tyhjä.
Useimmiten ennen tutkimusta nieluun suihkutetaan puudutusainetta nielemisrefleksin vähentämiseksi. Lisäksi on mahdollista saada rahoittavaa lääkitystä toimenpiteen helpottamiseksi.
Gastroskopia tehdään työntämällä ohut, joustava putki eli endoskooppi suun kautta ruokatorveen, mahalaukkuun ja tarvittaessa pohjukaissuoleen. Endoskoopissa on valo ja kamera, jonka avulla saadaan videokuvaa näytölle tutkittavasta alueesta.
Lääkäri voi tehdä tutkimuksen aikana myös toimenpiteitä, kuten poistaa polyyppeja (limakalvon pieniä pullistumia) ja ottaa koepaloja.
Koepalat lähetetään patologille, joka analysoi ne mikroskoopilla.
Gastroskopia kestää yleensä noin 15–30 minuuttia. Mahalaukun tähystys tehdään usein päiväkirurgisena toimenpiteenä eli kotiin pääsee vielä samana päivänä.
Ennen kotiin lähtöä voi tarvita lyhyen toipumisajan, erityisesti jos on käytetty rauhoittavaa lääkitystä.
Gastroskopia ei ole aina tarpeen
Gastroskopiaa ei aina tarvita. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssia epäillessä, jos oireet helpottuvat vähälaktoosisella tai laktoosittomalla ruokavaliolla, gastrokopiaa ei tarvitse tehdä.
Samoin, jos alle 50-vuotiaan närästyspotilaan oireet menevät ohi ruokavaliomuutoksella tai lyhyellä lääkekokeilulla, tähystystä ei tarvita.
