Flimmeri eli eteisvärinä tarkoittaa sydämen rytmihäiriötä.
Se yleistyy iän myötä. Flimmerin esiintyvyys aikuisilla on 2—4 prosenttia ja yli 40-vuotiaista jopa neljäs kokee eteisvärinän elämänsä aikana.
Mistä flimmeri johtuu?
Flimmeriin ei ole yhtä yksittäistä syytä, mutta sille altistaa ylipaino, diabetes ja kohonnut verenpaine. Myös runsas alkoholinkäyttö ja voimakas fyysinen rasitus voivat aiheuttaa eteisvärinäkohtauksen.
Eteisvärinän voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminta, läppävika, sepelvaltimotauti tai jokin muu sydänsairaus. Myös kilpirauhasen liikatoiminta voi laukaista flimmerin.
Miltä flimmeri tuntuu?
Flimmerin yleisin oire on sydämen epätasainen syke. Yleensä syke on normaalia nopeampi, yli 100 lyöntiä minuutissa tai joskus jopa 160 lyöntiä minuutissa.
Joskus syke voi olla myös normaali ja oireet epämääräisiä. Oireet voivat olla muun muassa seuraavanlaisia:
- uupuminen rasituksessa
- hengästyminen
- hengenahdistus
- voimattomuus
- lisääntynyt virtsaneritys ja virtsaamisen tarve
Aina flimmeri ei aiheuta mitään oireita eikä vaikuta sitä sairastavan elämään mitenkään.
Flimmeri voidaan jakaa oireidensa perusteella neliportaiseen EHRA-luokitukseen (European Heart Rhythm Association) seuraavasti:
1 Ei oireita2 Lieviä oireita, ei vaikutusta päivittäiseen elämään3 Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu4 Sietämättömia oireitä, joiden takia päivittäistä elämää pitää muuttaa
Onko flimmeri vaarallinen?
Eteisvärinä ei ole välittömästi vaarallinen rytmihäiriö. Jos se toistuu tai kestää useita päiviä, se voi aiheuttaa sydämeen hyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan voivat aiheuttaa aivohalvauksen.
Äkillinen ja uusi rytmihäiriötuntemus, huonovointisuus ja suoristukyvyn lasku ovat tuoreen eteisvärinä oireita ja niiden vuoksi kannattaa käydä sydänsähkötutkimuksessa (EKG) kahden vuorokauden kuluessa.
Sydänliiton sivuilta voi katsoa tarkat ohjeet, miten toimia eteisvärinäkohtauksen aikana.
Miten flimmerin voi hoitaa?
Jos flimmeri ei mene ohi itsestään tai lääkehoidolla, voidaan sydämen rytmi palauttaa normaaliksi.
Palauttaminen tehdään ainakin kerran rytminsiirrolla, joko lääkkeellä tai lyhyessä nukutuksessa sähköiskulla.
Rytminsiirto on turvallinen toimenpide, mutta usein toistuvien eteisvärinäkohtausten seurauksena rytminsiirroista voidaan joutua luopumaan.
Tällöin pysyvään eteisvärinärytmiin yritetään tottua, yleensä sykettä tasaavien lääkkeiden avulla. Leposyke yritetään saada asettumaan välille 60–90 lyöntiä minuutissa.
Eteisvärinällä on vaihteleva taipumus uusiutua. Kohtauksittaisella eteisvärinällä on taipumus muuttua vuosien kuluessa pysyväksi. Tämän takia usein jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen aloitetaan beetasalpaajalääkitys estolääkkeeksi ja myöhemmin voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa muita rytmihäiriölääkkeitä.
Toistuvat eteisvärinäkohtaukset ovat usein kiusallinen vaiva, yleensä kiusallisempi kuin pysyväksi muuttunut eteisvärinä.
Eteisvärinätaipumus voidaan joskus parantaa katetriablaatiolla. Siinä hereillä olevalle potilaalle asennetaan paikallispuudutuksessa verisuonia pitkin sydämeen katetri, jolla rytmihäiriön aiheuttavat solut eristetään sähköisesti.
Ääritapauksissa eteisvärinän aiheuttamia sietämättömiä oireita hoidetaan asentamalla sydämeen tahdistin ja katkaisemalla sydämen eteisten ja kammioiden välinen johtuminen, jolloin syke muuttuu säännölliseksi ja epäsäännöllisen sykkeen aiheuttamat oireet häviävät.
