Eilen 18. marraskuuta vietettiin Euroopan antibioottipäivää. Tämän vuoden teemana oli itselääkitys.
Antibiooteista puhuttaessa itselääkitys tarkoittaa tilannetta, jossa joku käyttää antibiootteja omin päin ilman, että terveydenhuollon ammattilainen on arvioinut antibiootin tarpeen. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun aiemmista hoidoista on jäänyt jäljelle antibiootteja tai kun niitä on hankittu ilman reseptiä esimerkiksi ulkomailta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan antibioottien epäasianmukainen käyttö lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Tämä on maailman pahimpia terveysuhkia, sillä antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit johtavat vaikeasti hoidettaviin infektioihin.
Antibiootit tehoavat vain bakteeri-infektioihin
Fimeasta muistutetaan, että antibiootit ovat bakteerien aiheuttamien sairauksien hoitoon käytettyjä lääkkeitä, joita kutsutaan myös bakteeri- tai mikrobilääkkeiksi. Antibiootit tehoavat siis ainoastaan bakteeri-infektioihin, eikä niistä ole apua flunssaa tai muita virustauteja sairastaville.
Kuitenkin suurin osa talvisaikaan esiintyvistä hengitystieinfektioista (esim. nuhakuume ja yskä) ovat virusten aiheuttamia, ja ne paranevat itsestään tai oireenmukaisella hoidolla viimeistään parin viikon kuluessa.
Jos hengitystieinfektion oireet jatkuvat, pahenevat tai huolestuttavat, on tärkeää mennä lääkäriin. Antibiootteja tarvitaan, jos kyseessä on vakava infektio, kuten bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Lääkärin täytyy kuitenkin määrittää antibiootin tarve.
Fimea suosittelee hakeutumaan hoitoon tavallista nopeammin, jos:
➤ sairastunut on yli 65-vuotias
➤ hänellä on jokin pitkäaikaissairaus (esim. astma, diabetes, sydän- tai keuhkosairaus) tai
➤ hänellä on jokin immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä sairaus tai lääkitys (esim. kortikosteroidit, syöpälääkkeet).
Lähde:
Fimea
Kuva:
Panthermedia
