– Itsenäisiksi fibromyalgian riskitekijöiksi osoittautuivat päänsärky sekä selkä- ja niskakipu. Riskitekijöitä olivat myös ylipaino ja uniongelmat, mutta perintötekijät olivat tässä mahdollisesti sekoittavina tekijöinä, LL Ritva Markkula toteaa väitöstutkimuksessaan.
Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden osuus oli 14 vuoden seurannan aikana oireettomien luokassa 7 %, vähäoireisten 11 % ja fibromyalgiaoireisten luokassa 26 %. Kuolleisuusriski oli fibromyalgiaoireisten luokassa 1,4-kertainen oireettomien ryhmään nähden, mutta vakiointi elämäntapatekijöillä, pääasiassa tupakoinnilla, hävitti tämän eron.
– Fibromyalgiaoireilla näyttää olevan merkittävä työkykyä alentava vaikutus. Tarvitaan jatkotutkimusta, jotta löydettäisiin keinoja fibromyalgian ehkäisemiseksi, Markkula sanoo.
Väitöstutkimus perustuu vanhemman suomalaisen kaksoskohortin kyselytutkimustietoihin vuosilta 1975, 1981 ja 1990. Fibromyalgiaoireiset seulottiin kaksosjoukosta käyttämällä vuoden 1990 terveyskyselyn tätä koskevia osioita piiloluokituksen perustana, kun ne ensin testattiin kliinisillä fibromyalgiapotilailla. Vertaamalla identtisten ja epäidenttisten kaksosten sijoittumista kolmeen oireluokkaan analysoitiin perintötekijöiden osuutta oireryhmien jakaumalle, ja perimä selitti 46–51 % oireluokituksesta.
Kaksosrekisterin lisäksi hyödynnettiin Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisteritietoja. Vaikutusta kuolleisuuteen selvitettiin Väestörekisterikeskuksen tietojen avulla.
LL Ritva Markkulan väitöskirja Fibromyalgia: Background factors and impact on mortality and ability to work tarkastetaan 6.9.2014 Helsingin yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
