Suomessa on arvioitu olevan 10 000–15 000 familiaalista hyperkolesterolemiaa (FH) sairastavaa henkilöä. FH-taudissa ahtauttava sepelvaltimotauti saattaa kehittyä jo kolmenkymmenen vuoden iässä, mutta se ei välttämättä aiheuta oireita. Osalla oireeton FH-tauti jääkin diagnosoimatta.
Suomalainen tutkijaryhmä esittää huolensa FH-potilaiden hoidosta COVID-19-pandemian aikana. Tutkimustiedon perusteella FH-potilaan sairastuminen COVID-19-infektioon todennäköisesti suurentaa selvästi sydäntapahtuman vaaraa sekä aktiivisen infektion aikana että sen jälkeen. Sydänoireiden ilmaantuessa COVID-19-infektion yhteydessä voi myös paljastua uusia FH-potilaita. On tärkeää, että FH-potilaan hyperkolesterolemian tehokasta hoitoa – myös PCSK-9:n estäjiä – käytetään infektion aikana ja sen jälkeen.
Sydänpotilaat ovat huonoennusteinen potilasryhmä COVID-19-tautiin sairastuessaan. Sydäntapahtumia tulee pyrkiä ehkäisemään ja hoitamaan aktiivisesti myös poikkeusolojen aikana. On harmillista, että somessa esitetään pelottelevia väitteitä esimerkiksi ACE:n estäjien ja AT-reseptorin salpaajien mahdollisista haitoista koronainfektiossa. Ne voivat johtaa lääkitysten turhiin keskeytyksiin.
Vuorio A, Watts G, Kovanen P. Familial hypercholesterolaemia and COVID-19: triggering of increased sustained cardiovascular risk. J Intern Med, verkossa 3.4.2020. doi: 10.1111/joim.13070
Juhani Airaksinen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 17-18/2020.
