Vuoden 2015 aikana Suomessa tutkitaan kaikkiaan 300 sekä tuoreesta naudan- että sianlihasta otettavaa näytettä ESBL-bakteerien varalta. Näytteitä otetaan sekä kotimaisesta että tuontilihasta. Suomessa ei ole aiemmin järjestelmällisesti kartoitettu ESBL-bakteerin esiintyvyyttä elintarvikkeissa.
ESBL-bakteerit voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä ja levitä myös elintarvikkeiden välityksellä. Eviran elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtaja Anna-Liisa Myllyniemen mukaan riski saada tartunta lihasta on kuitenkin pieni, jos raaka-aineita käsittelee asianmukaisesti, liha kuumennetaan kunnolla ja hyvästä käsi- ja työskentelyhygieniasta pidetään huolta.
Antibiootti ei tehoa ESBL:ään
ESBL- tai vastaavaa entsyymiä tuottavat bakteerit ovat vastustuskykyisiä eli resistenttejä ihmisillä yleisesti käytettäville antibiooteille. Vastustuskyky kehittyy erityisesti tiettyjen antibioottien käytön seurauksena.
– ESBL-bakteeria löytyy osasta Suomeen tuotuja siipikarjaeriä. Suomessa broilerintuotannossa ei kuitenkaan käytetä mikrobilääkkeitä, mikä vähentää osaltaan ESBL-kantajabakteerien säilymistä suomalaisessa tuotantoketjussa. Ihminen voi välttyä broilerien välityksellä leviäviltä, ESBL:ää kantavilta bakteereilta normaalin hyvän keittiöhygienian avulla. Se on tarpeen broilerinlihan muidenkin mikrobiologisten riskien kuten salmonellan ja kambylobakteerien välttämiseksi, Myllyniemi painottaa.
ESBL-kantajuus sekä ihmisillä että eläimillä on erittäin yleistä muun muassa Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa, missä lääkkeiden käyttö on runsasta ja hygieniaolosuhteet puutteelliset. ESBL-bakteereita tavataan ihmisillä yleisesti myös useassa Euroopan massa, esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa.
MRSA:n esiintyvyyttä tutkittu satunnaisesti
Evira selvittää myös, sisältävätkö sianlihanäytteet antibiooteille vastustuskykyistä MRSA-bakteeria. Vuonna 2008 tilannetta selvitettiin porsastuotantotiloilla koko EU:n alueella. Tuolloin Suomessa yhden tilan ympäristönäytteestä löydettiin bakteeri, mutta tilan sioissa tartuntaa ei kuitenkaan todettu.
Vuosina 2009–2010 MRSA-bakteeria kartoitettiin Eviraan tutkittaviksi lähetetyistä eläimistä sekä suomalaisilla teurastamoilla. Löydösten perusteella todettiin, että MRSA:ta esiintyy myös suomalaisessa sikatuotannossa. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voitu päätellä tartunnan lähdettä.
– MRSA-bakteeri voi levitä eläimestä toiseen ja tilalta toiselle. Leviämistä voidaan kuitenkin estää tilojen tiukoilla tautisuojaustoimilla ja välttämällä tarpeettomia eläinten siirtoja tilalta toiselle. Suomessa eläintautien ennaltaehkäisyssä ollaan pitkällä ja eläimiä lääkitään erittäin maltillisesti", Myllyniemi toteaa.
Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteinen tutkimushanke ihmisten MRSA-kantajuudesta on päättymässä. Sen mukaan MRSA saattaa tarttua ihmiseen kantajaeläimistä tai niiden kasvatusympäristöstä. Sairaalabakteerina alun perin tunnetun MRSA:n suurimmat riskit ihmisillä liittyvät lähinnä leikkauksiin ja haavojen hoitoon.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn, Euroopan lääkeviraston EMAn ja Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n mukaan ei ole osoitettu, että ihminen tulisi MRSA:n kantajaksi elintarvikkeiden kautta. Tartuntaan tarvitaan pitkäaikainen kontakti kantajaeläimiin tai niiden kasvatusympäristöön.
Lähde:
Evira
Kuva:
Panthermedia
