Terveellisen elämän kannanotto kiinnittää huomiota tarttumattomien tautien yleistymiseen ja sosioekonomisiin terveyseroihin, jotka puhuttavat Suomessakin. Kysymyksessä ei ole yksinomaan sote-sektorin päänsärky, vaan yhteisiä toimia tarvitaan sote-, koulutus-, talous-, maatalous-, ja liikennesektoreilta.
Kannanoton mukaan ihmisten terveellisiä valintoja pitää tukea yhteiskunnan toimin. Viranomaisten tulee edistää terveellisen ruoan saatavuutta, rajoittaa alkoholin, tupakan ja muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden saatavuutta, helpottaa säännöllistä fyysistä aktiivisuutta ja edistää terveellistä ympäristöä.
Lääkäreiden tulisi edistää terveellisiä elintapoja ottamalla ne puheeksi potilaiden kanssa.
Ylihoitoa hoitovirhesyytteiden pelossa
Euroopan lääkärit ovat huolissaan kehityksestä, jossa lääkkeitä ja hoitoja määrätään varmuuden vuoksi ja hoitovirhesyytteiden pelossa. Selvitysten mukaan jopa 50 prosenttia lääkäreiden määräämistä antibiooteista voidaan katsoa tarpeettomiksi.
Kannanotto painottuu järjestelmiin, joissa hoitovirheasiat ja potilasvahinkojen korvaaminen hoidetaan tuomioistuinkäsittelyssä. Pohjoismaissa käytössä oleva syyllisiä etsimätön potilasvahinkojen korvaamisjärjestelmä vähentää tarvetta nostaa syytteitä lääkäreitä vastaan.
Ilman lääketieteellistä syytä annettava hoito tai varmuuden vuoksi hoitaminen ei ole vieras ilmiö Suomessakaan. Lääkäriliiton medikalisaatio -työryhmä pohtii näitä samoja asioita.
Esillä myös brexit ja EU-vaalit
Huolta kannettiin siitä, mitä tapahtuu Britanniassa työskenteleville lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille tai muissa maissa työskenteleville ja opiskeleville briteille. BMA toivoo, että Britanniassa valmistuvat muiden EU-maiden lääkärit saisivat tutkintonsa tunnustetuksi kotimaissaan, eivätkä joutuisi ns. kolmannen maan kansalaisten asemaan ammattipätevyyden tunnustamisessa.
EU-vaalit lähestyvät ja CPME on mukana kampanjassa thistimeimvoting.eu, jonka tavoitteena on kannustaa kansalaisia äänestämään EU-vaaleissa. Kampanjasivulta löytyy mielenkiintoista tietoa siitä, miten EU vaikuttaa terveysasioihin.
Maltan pakolaistilanne puhutti
Maltan vastaanottokeskuksissa oli terveysministeriön edustajan Marika Podda Connorin mukaan 1178 pakolaista maaliskuussa. Pakolaisia tulee muun muassa Bangladeshista, Syyriasta, Afganistanista, Irakista, Turkista, Tunisiasta ja Pakistanista.
Maahantulijoilla on usein erilaisia näkemyksiä terveydestä kuin mihin olemme Euroopassa tottuneet. He saattavat käydä terveysongelmien vuoksi mieluummin papin luona kuin lääkärin, eivät ota lääkkeitä, kun juuri nyt on hyvä olo tai jakavat lääkkeitä sukulaisille tai tuttaville, joilla on samankaltaisia oireita.
Ministeriö kouluttaa ”kulttuurivälittäjiä” helpottamaan kotoutumista. Pakolaisia ohjataan koulutukseen, annetaan kielikoulutusta ja avustetaan löytämään työtä.
Kirjoittaja:
Mervi Kattelus
Kuva: Fotolia
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus osallistui huhtikuussa CPME:n kokoukseen Maltalla.
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 17/2019.
