Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa muuttaa käsityksiä syövän leviämisestä. Neljässä tutkimuslaitoksessa toteutettu tutkimus osoittaa, että eturauhassyöpä voi levitä muihin kudoksiin usean alkuperäisestä kasvaimesta lähtevän syöpäsolun välityksellä. Uudet kasvaimet (metastaasit) puolestaan voivat levitä samalla tavalla vielä muihin elimiin tai takaisin eturauhaseen.
Aiemmin syövän on ajateltu leviävän vain yhden alkuperäisestä kasvaimesta lähteneen solun kautta, vaikka hiirimalleista onkin saatu viitteitä toisenlaisen leviämistavan mahdollisuudesta.
Tutkimuksessa selvitettiin syövän leviämistä tutkimalla koko perimän muutoksia 51 kasvainnäytteestä, jotka oli kerätty kymmenestä metastaaseihin kuolleesta eturauhassyöpäpotilaasta. Näytteistä löytyi keskimäärin 20 000 muutosta (mutaatiota). Niiden samankaltaisuuden perusteella näytteet ryhmiteltiin "sukupuihin", joista nähtiin, mitkä näytteet polveutuivat samasta syöpäsolusta.
Kaikki uudet kasvaimet, riippumatta siitä, missä kudoksessa ne olivat, säilyttivät alkuperäisestä kasvaimesta perimänsä geenimuutokset. Lisäksi niissä oli uniikkeja geneettisiä muutoksia, jotka saattoivat auttaa niitä selviämään uudessa ympäristössä tai käytetyistä hoidoista. Puolessa tapauksista oli todisteita siitä, että kaksi tai kolme erillistä solupopulaatiota olivat levinneet yhdessä etäpesäkkeestä toiseen.
Kaikkia tutkimuksessa mukana olleita potilaita oli hoidettu hormonaalisella hoidolla, eli heidän elimistössään oli estetty miessukupuolihormonien toiminta. Nämä hormonit ovat välttämättömiä paitsi eturauhasen normaalille kehitykselle, myös eturauhassyövän synnylle ja kehitykselle.
Tutkimuksessa selvisi, että useissa uusissa kasvaimissa oli mutaatioita, joiden avulla kasvaimet pystyvät kiertämään hoitojen vaikutukset. Ne ovat siis yhä riippuvaisia hormonien vaikutuksista, mutta ovat kehittäneet vastustuskyvyn käytetylle hoidolle, jolla hormonien vaikutukset on pyritty estämään. Tulosten perusteella toisenlaiset samaan pyrkivät hoidot voisivat kuitenkin vielä tehota metastaaseihin.
Lähde:
Tampereen yliopisto
Nature: The evolutionary history of lethal metastatic prostate cancer
