Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on ottanut kantaa intersukupuolisten lasten hoitoon.
ETENE ehdottaa, että ulkoisia sukupuoliominaisuuksia muokkaavat toimenpiteet pyrittäisiin toteuttamaan vasta, kun lapsi voi itse määritellä sekä sukupuolensa että ottaa kantaa omaan seksuaalisuuteensa.
ETENE pitää ongelmallisena, että sukupuolen määrittelee ja sitä muokkaa joku muu, esimerkiksi viranomainen, koska sukupuoli on osa ihmisen omaa sisäistä persoonaa.
Neuvottelukunta haluaa myös herättää keskustelua sukupuolen merkityksestä esimerkiksi henkilötunnuksessa. Intersukupuolisilla henkilöillä sukupuolitettu henkilötunnus voi jopa johtaa harhaan.
– Intersukupuolisten lasten näkökulmasta on ongelmallista, että lapsi on määriteltävä väestörekisterijärjestelmässä jo ensimmäisten elinviikkojen kuluessa tytöksi tai pojaksi. Henkilötunnus on sukupuolittunut, vaikka muuten lainsäädäntö on varsin yhdenvertaista, kannanotossa todetaan.
Määrittely ei tue lasta
ETENE muistuttaa, että länsimainen tapa korjata intersukupuolisten lasten sukupuolta on peräisin Yhdysvalloista 1950-luvulta. Kirurgisten hoitojen lisäksi vahvistui käytäntö määrittää lapsen sukupuoli mahdollisimman varhain tytöksi tai pojaksi.
Käsitykset ovat muuttuneet, mutta lasten ulkoisia sukuelimiä muokataan kirurgisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana Suomessakin. Hoitoja tehdään HUS:ssa ja TAYS:ssa.
Muun muassa Euroopan yhteisön perusoikeusvirasto sekä Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeuskomissaarit ovat kehottaneet jäsenmaitaan varmistamaan, ettei intersukupuolisille lapsille tehtäisi tarpeettomia toimenpiteitä.
ETENE huomauttaa, että nykyisen käsityksen mukaan sukupuoli ei ole selväpiirteinen ominaisuus, jonka nojalla ihmiset voitaisiin yksiselitteisesti luokitella naisiksi tai miehiksi.
– On ongelmallista pyrkiä vaikuttamaan lapsen kehitykseen toimenpiteillä, jotka aiheuttavat kipua. Lapsen sukupuolen määritys mahdollisimman varhain ei tue välittömästi lapsen omaa kasvua ja kehitystä, vaan helpottaa ennemminkin vanhempien ja ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan hämmennystä ja ahdistusta. Olisi siksi syytä vakavasti pohtia, voisiko intersukupuolisten lasten hyvän toteuttamiseen olla myös muita keinoja kuin lapsen ulkonäön ja ulkoisten sukupuoliominaisuuksien muokkaaminen, ETENE linjaa.
Lääkärit keskittyvät diagnostiikkaan
Kannanoton taustaraportin mukaan intersukupuolisuuteen on viime vuosikymmeninä liittynyt paljon vaikenemista ja salailua.
– Tilannetta ei juurikaan helpota se, että lääkärien huomio kohdistuu usein haastavaan diagnostiikkaan eikä terveydenhuollossa ole välttämättä pystytty hahmottamaan perheen ja lapsen tilannetta kokonaisuutena. Terveydenhuollon toimijat ovat muutenkin osallistuneet vain vähäisessä määrin julkiseen intersukupuolisuutta koskevaan keskusteluun.
Suomessa syntyy kolmesta kahdeksaan intersukupuolista lasta vuosittain.
Kirjoittanut:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
