Vanhusten eteisvärinän antikoagulanttihoito löi itsensä läpi vuonna 2007, kun Bafta-tutkimus osoitti, että hyvinkin vanhoilla varfariinihoito vähentää merkittävästi eteisvärinässä aivotapahtumia verrattuna asetyylisalisyylihappoon eikä vuotoriskeissä ole eroja. Silti ympärivuorokautisessa hoidossa olevien hauraiden vanhusten eteisvärinän antikoagulaatiohoitoa epäröidään vieläkin, ja vanhusten epäillään olevan alihoidettuja.
Britanniassa tehtiin systemoitu katsaus eteisvärinän esiintyvyydestä hoitokotien asukkailla sekä siihen liittyvästä antikoagulanttihoidosta. Mukaan saatiin 29 tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä 249 779 hoitokodin asukasta (21 poikkileikkaustutkimusta, 7 pitkittäistä kohorttia ja 1 kyselytutkimus). Valtaosaa tutkimuksista pidettiin hyvälaatuisina.
Yhteensä 21 tutkimusta raportoi eteisvärinän esiintyvyyden, joka vaihteli välillä 7–38 %. Vain kaksi tutkimusta oli selvittänyt suun kautta otettavien antikoagulanttien vaikutuksia iskeemisiin aivotapahtumiin ja vuotoihin. Toisessa hoito (varfariini, dabigatraani, rivaroksabaani) oli yhteydessä vähäisempiin iskeemisiin aivotapahtumiin verrattuna ilman antikoagulantteja olleisiin eikä intrakraniaalivuodoissa ollut eroja. Toisessa tutkimuksessa varfariinia saaneita verrattiin asetyylisalisyylihappoa saaneisiin. Varfariinia käyttäneet saivat merkitsevästi vähemmän iskeemisiä aivotapahtumia.
Yhteensä 17 tutkimuksen mukaan antikoagulanttihoidon saamiseen olivat yhteydessä sydämen vajaatoiminta, aiempi iskeeminen aivotapahtuma, tromboembolia, läppävika ja polyfarmasia. Antikoagulanttien välttäminen puolestaan oli yhteydessä korkeaan ikään, miessukupuoleen, muuhun kuin valkoiseen rotuun, kaatumisriskiin, muistisairauteen, anemiaan, ruoansulatuskanavan vuotoon, muuhun vuotoon sekä gerasteniaan.
Tutkittavia oli siis paljon, mutta tämän hauraan potilasjoukon eteisvärinän hoidosta käytännössä tiedetään edelleen varsin vähän. Prevalenssi vaihtelee suuresti ja vain muutama havainnoiva tutkimus kertoo antikoagulanttien hyödyistä.
Richie LA ym. Disability incidence rates for men and women in 23 countries: evidence on health effects of gender inequality. Age Ageing 2021;50:744–57.
Kaisu Pitkälä
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 33/2021.
