Ikä ja sen mukanaan tuomat sairaudet lisäävät hoidon verenvuotovaaroja, mutta uusi laaja selvitys osoittaa, ettei korkea ikä sinänsä ole antikoagulaatiohoidon vasta-aihe.
Taiwanin kansallisista potilasvakuutusrekistereistä poimittiin yli 90-vuotiaat eteisvärinäpotilaat (n = 15 756) vuosilta 1996–2011 ja heille vastaavan suuruinen iän ja sukupuolen suhteen vakioitu verrokkiryhmä, jolla ei ollut tiedossa eteisvärinää. Valtaosalla näistä iäkkäistä eteisvärinäpotilaista ei ollut käytössä mitään veren hyytymistä vähentävää lääkettä ja heidän vuotuinen aivoinfarktin vaaransa oli suurempi kuin verrokkien (5,8 vs. 3,0 %), mutta aivoverenvuotoja oli ryhmissä yhtä paljon.
Varfariini pienensi eteisvärinäpotilailla aivoinfarktin vaaraa (3,8 vs. 5,8 %) ilman merkittävää lisäystä aivoverenvuodoissa. Vuoden 2012 jälkeen hoidettujen potilaiden analyysistä ilmeni, että suorien antikoagulanttien käyttöön liittyi vähemmän aivoverenvuotoja kuin varfariinihoitoon (0,4 vs. 1,6 %), mutta aivoinfarkteja ilmeni hoitojen aikana yhtä paljon.
Tulokset osoittavat, ettei eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoidosta tarvitse tinkiä pelkän korkean iän perusteella. Vaikka tutkimuksessa käytettiin kattavia menetelmiä valintaharhojen poissulkemiseen, tuloksiin on suhtauduttava varovaisesti ja hoitopäätökset on tehtävä yksilöllisesti aivoinfarktin ja verenvuotojen vaaratekijät huomioiden.
Lähde: Chao T, Liu C, Lin Y ym. Oral anticoagulation in very elderly patients with atrial fibrillation. Circulation 2018;138:37–47.
Kirjoittaja:
Juhani Airaksinen
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 34/2018.
