Eteisvärinän katetriablaatiohoidot ovat yleistyneet nopeasti satunnaistetuissa tutkimuksissa saatujen hyvien tulosten jälkeen. Hoitomuodon todellisen tehon arvioinnin vaikeudesta rutiinikäytössä saatiin uutta tietoa laajan eurooppalaisen rekisteriselvityksen ensiraportista.
Euroopan kardiologisen seuran vetämään eteisvärinän katetriablaatiohoidon rekisteritutkimukseen valittiin 72 kokenutta keskusta eri puolilta Eurooppaa. Vuosien 2010–2011 vaihteesta kerättiin jokaisesta keskuksesta tiedot 20 peräkkäisestä potilaasta, jotka tulivat ensimmäiseen eteisvärinän katetriablaatiohoitoon.
Tutkimukseen osallistui 1 410 potilasta ja vuoden seurantatiedot saatiin 1 300 potilaasta. Hoitava lääkäri piti toimenpidettä onnistuneena 77 prosentilla potilaista.
Kuitenkin vain 41 prosenttia potilaista välttyi eteisvärinän uusiutumisilta ilman rytmihäiriölääkkeitä ja 18 prosentille potilaista tehtiin eteisvärinäoireiden takia uusinta-ablaatio vuoden aikana. Lähes kolmannes potilaista joutui käymään sairaalassa seurantavuoden aikana ja onnistuneena pidetyn ablaation jälkeenkin kolmanneksella potilaista oli jonkinlaisia sydänoireita.
Vallitseva käsitys eteisvärinän katetriablaatiohoidon tehosta on hieman liian optimistinen. Toimenpiteeseen lähetettäville potilaille on syytä korostaa, että ablaatiohoidon jälkeenkin tarvitaan usein rytmilääkkeitä tai uusintatoimenpiteitä.
Hoidon todellisen tehon arviointia vaikeuttaa myös se, että ablaation jälkeen potilailla on varsin paljon oireettomia eteisvärinäkohtauksia, mikä on myös huomioitava antikoagulaatiohoidoista päätettäessä.
Julkaistu Lääkärilehdessä 24/14.
Lähde:
European Heart Journal
Kirjoittanut:
Pertti Kirkinen
professori
Kuva:
Panthermedia
Katetriablaatio: Tarkoituksellinen kudosvaurioalueen synnyttäminen katetrin avulla. Käytetty muun muassa sydämen epänormaalien impulssireittien tuhoamiseen.
