Astman biologinen hoito on kehittynyt jatkuvasti. Ensin tuli anti-IgE-lääke omalitsumabi, sitten IL-5:n salpaajia, joilla ammutaan eosinofiilitasoja alas. Viimeksi saatiin dupilumabi, joka on IL-4:n ja IL-13:n salpaaja ja joka tehoaa, kun eosinofiilitaso tai uloshengitysilman typpioksidipitoisuus on suurentunut.
Seuraavaksi odotetaan tetsepelumabia. Se vaikuttaa toimivan millä eosinofiilitasolla tahansa, eli tehon saamiseksi ei tarvita tiettyä astman fenotyyppiä. Tämä faasin III tutkimus osoittaa lääkkeen tehon.
Lumekontrolloitu, kaksoissokko monikeskustutkimus selvitti tetsepelumabin tehoa nuorilla ja aikuisilla astmapotilailla, joiden astma ei ollut tasapainossa ja joilla oli ollut vähintään kaksi pahenemisvaihetta edeltäneen vuoden aikana. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko lumelääkettä tai 210 mg tetsepelumabia 4 viikon välein vuoden ajan. Päätulosmuuttuja oli pahenemisvaiheiden määrä vuoden aikana. Muut muuttujat olivat FEV1 ja astman tasapaino ACQ-kyselyssä sekä elämänlaatu.
Lääkeryhmässä pahenemisvaiheita oli 0,93 vuodessa ja lumelääkettä saaneilla 2,1. Tetsepelumabi vähensi pahenemisvaiheita 56 %. Jos veren eosinofiilitaso oli alle 0,3 E9/l, tetsepelumabi vähensi pahenemisvaiheita 41 %.
Tetsepelumabi paransi keuhkojen toimintaa: FEV1 parani lääkeryhmässä 230 ml ja lumeryhmässä 90 ml. Myös astmaoireilu väheni ja elämänlaatu parani merkittävästi paremmin lääkeryhmässä. Haittavaikutusten määrässä tai tyypeissä ei ollut eroja.
Tämä tutkimus osoitti, että tetsepelumabi parantaa astmatilannetta fenotyypistä riippumatta. Lääkkeen teho on kliinisesti relevantti ja lääke on turvallinen. Tällaista lääkettä vaikeaa astmaa hoitavat lääkärit ja tietysti myös potilaat ovat odottaneet.
Menzies-Gow A ym. Tezepelumab in adults and adolescents with severe, uncontrolled asthma. N Engl J Med 2021;384:1800–9.
Heikki Ekroos
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 23/2021.
