Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toimintojen ulkoistaminen on seurausta pitkään jatkuneelle eripuralle, joka koskee työnjakoa Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien välillä.
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo, että sinänsä työnjakoriidat maakuntien sisällä ovat tuttuja ja tavanomaisia. Tänä vuonna moni kunta ja sairaanhoitopiiri on jo ennen Länsi-Pohjaa suunnitellut ulkoistusta, kun lakimuutokset eivät ole sopineet niille.
Terveydenhuoltolain muutos sallii anestesiaa vaativat leikkaukset julkisella puolella vain niissä sairaaloissa, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Muutoksen takia Forssa oli ulkoistamassa koko sote-toimintaansa Pihlajalinnalle vielä kesän kynnyksellä kymmenenvuotisella sopimuksella, mutta hanke kaatui kaupunginhallituksessa.
Samanaikaisesti Rauma oli ostamassa aluesairaalan leikkauspalvelut Terveystalolta, mutta prosessi jäi toteutumatta. Sen sijaan Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on päättänyt ulkoistaa Iisalmen aluesairaalan leikkauspalvelut ja poliklinikkatoiminnan Terveystalolle.
– Yleensä näiden kiistojen taustalla ovat maakunnan alueelliset väestökeskittymät, jotka haluavat turvata sairaalansa toiminnot, Pärnänen sanoo.
Pärnäsen mukaan Länsi-Pohjan ulkoistuspäätös nostaa esille kolme olennaista huomiota: maakuntapohjaisen päätöksenteon turvaamisen, palveluiden keskittämisen suitsemisen ja henkilöstön työsuhteiden muuttumisen yrityksen leipiin siirryttäessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa, että ulkoistaminen ei vaikuta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen. Sen sijaan sillä on vaikutusta palvelurakenteen muotoutumiseen ja kustannuksiin.
– Ulkoistuksen osalta maakunnan mahdollisuus vaikuttaa näihin voi olla vähäistä tai olematonta, STM:stä kommentoidaan.
Riittäväkö Lapin keskussairaalan leikkausmäärät?
OYS:n erva-alueella jatketaan STM:n mukaan erikoissairaanhoidon järjestelyä siten, että vaativa hoito kootaan OYS:iin ja Lapin laajan päivystyksen sairaalaan.
Pärnänen arvioi, että lopulta myös Lapin keskussairaalan toiminnot voivat olla uhattuina, jos merkittävä osa sen leikkaus- tai muusta toimintavolyymistä jääkin maakunnallisen suunnittelun ulkopuolelle. Uusi asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja joidenkin toimintojen keskittämisestä voi Pärnäsen mukaan ohjata osan potilaista lopulta OYS:iin.
Pärnänen painottaa, että valtioneuvoston asetus käsittelee sananmukaisesti erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä. Maakunnallisissa ratkaisuissa ei siten tulisi päätyä erikoissairaanhoidon keskittämiseen, vaan huolehtia koko maakunnan kannalta järkevästä työnjaosta.
– Epäluottamus Länsi-Pohjan ja Rovaniemen alueiden välillä on käsittääkseni vahva. Siinä mielessä ei ole yllätys, mihin suuntaan maakunnassa ollaan menossa.
Ulkoistaminen näyttäytyy Pärnäsen silmiin joka tapauksessa ongelmalliselta. Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon ja osin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät siirtyvät ulkoistuksessa yksityisen yrityksen työntekijöiksi ja pois julkisesta virkasuhteesta.
– Yksityisellä sektorilla ei ole lääkäreiden työehtosopimusta, jolla huolehdittaisiin liittoon kuuluvien työntekijöiden työsuhteiden ehdoista. ●
Länsi-Pohjan lääkärit uskovat arjen jatkuvan
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin lääkärien pääluottamusmies, naistentautien erikoislääkäri Pia Vittaniemi kertoo lääkärien odottavan luottavaisin mielin, että arki jatkuu nykyisellään, mikäli toiminnasta vastaava yhteisyritys pääsee aloittamaan toimintansa.
Vaihtoehtona olisi ollut sisätauti- ja akuuttipäivystyksen varassa toimiva sairaala. Vittaniemi sanoo, että Lapin keskussairaalan ajamassa mallissa anestesia, radiologia, leikkaussalihenkilökunta, kirurgia, lastentaudit ja gynekologian poliklinikka olisivat siirtyneet Lapin keskussairaalaan 130 kilometrin päähän.
– En itse ole ollut neuvotteluissa mukana, mutta meille on kerrottu, ettei siellä ole itse asiassa neuvoteltu, vaan Rovaniemeltä on lueteltu, mitkä asiat sinne siirtyvät.
Yhteistyöhalua Lapin keskussairaalan suuntaan löytyy Vittaniemen mukaan edelleen. Hän sanoo ihmettelevänsä, miksi Lapin alueen sairaalat on asetettu kilpailevaan asemaan, kun niillä on kutakuinkin vastaavat väestöpohjat palveltavanaan.
– Pohjoisen erva-alueella meillä on enemmän yhteistyötä OYS:n kanssa. Esimerkiksi naistentautien poliklinikalla on toimivat hoitoketjut vaativien gynekologisten syöpäpotilaiden hoitamiseksi.
Yhteisyrityksen aloittaessa Vittaniemen mukaan lääkärien työsopimukset noudattaisivat nykyistä lääkärisopimusta sen päättymiseen saakka. Neuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken.
– Itse ajattelen asiaa niin, että kyllä yhteisyritykselläkin on kiinnostusta siihen, että lääkärit haluavat tehdä sen palveluksessa töitä.
Kirjoittaja:
Juha-Pekka Honkanen
Toimittaja
Kuva: Antti J. Leinonen
Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 48/2017.
