Epilepsia on yksi tavallisimmista lastenneurologisista sairauksista. Suomessa sitä sairastaa 2–4 tuhannesta alle 16-vuotiaasta lapsesta. Kehittyvä keskushermosto on kypsää haavoittuvampi. Sekä epilepsian perussyy että toistuvat epileptiset purkaukset voivat muuttaa kehityksen kulkua ja häiritä kognitiivisten eli tiedonkäsittelyyn liittyvien toimintojen normaalia kypsymistä.
Epilepsiaa sairastavien lasten kognitiiviset vaikeudet vaihtelevat yleisen päättelykyvyn heikkoudesta kapea-alaisiin erityisvaikeuksiin. Kaikilla niitä ei ole tai ne ovat hyvin lieviä. Noin neljänneksellä lapsista ongelmat ovat niin vaikeita, etteivät he tule toimeen ilman aikuisten tiivistä tukea.
Kognitiivinen oirekuva on riippuvainen epilepsian etiologiasta, alkamisiästä, kohtaustyypistä ja –tiheydestä sekä hoitovasteesta. Ennuste on huonompi, kun epilepsian taustalla ovat aivojen rakenteelliset poikkeavuudet tai aineenvaihdunnalliset häiriöt ja kun kohtaukset ovat alkaneet ennen viidettä ikävuotta.
Epilepsiaa sairastavat tarvitsevat kouluiässä tavanomaista enemmän tukea oppimiseensa. Kaikille sairastuneille suositellaankin neuropsykologista arviota, jotta oppimisvaikeuksien riskitekijät voitaisiin tunnistaa mahdollisimman varhain. Tuen tarve saattaa jatkua pitkään kohtausten väistymisen ja lääkityksen lopettamisen jälkeen.
Valtaosa epilepsiaa sairastavista lapsista saavuttaa asianmukaisella lääkehoidolla kohtauksettomuuden, eikä useimpiin epilepsialääkkeisiin liity merkittäviä kognitiivisia haittavaikutuksia.
Lähde: Rantanen K, Eriksson K. Epilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys. Suom Lääkäril 2017;72:2239–43.
Kirjoittaja:
Tiina Huttu
Toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli julkaistiin Lääkärilehdessä 40/2017.
