Helsingin yliopistossa on käynnissä yt-menettely, jossa työnantajan tavoitteena on enintään 1 200 työntekijän irtisanominen. Prosessi ei ole sujunut pääluottamusmiehen mielestä niin hyvin kuin olisi voinut toivoa. Neuvottelut päättyivät erimielisinä.
Irtisanomisten vaikutusta Helsingin yliopistossa työskenteleviin lääkäreihin on vaikea tässä vaiheessa arvioida, kun juuri mitään tietoa leikkausten kohdentumisesta ei ole.
Lääkäriliittoon on tullut kyselyitä määräaikaisessa työsuhteessa toimivilta tutkijoilta, joille on esimerkiksi myönnetty jatkoa apurahalle. Nyt he eivät tiedä, voivatko nostaa apurahaansa, kun työsuhteen jatko on auki.
Tiedotuslinja on ollut niukka
Lääkäreitäkin neuvotteluissa edustanut JUKO:n pääluottamusmies Seppo Sainio kertoo, että prosessi on ollut pitkä ja henkilöstöä kuluttava. Yt-neuvotteluista ilmoitettiin syyskuussa. Työnantaja on luvannut antaa oman selvityksensä tammikuun puolivälissä. Odotettavissa on, että epävarmuus jatkuu vielä tammikuun puolenvälin jälkeenkin.
– Työnantaja on noudattanut äärimmäisen niukkaa tiedotuslinjaa, arvioi Lääkäriliiton lakimies Katja Aho. Aho ei ole itse osallistunut neuvotteluihin.
– Olisi voinut toivoa ja olettaa, että yliopisto olisi ollut avoimempi.
Konkretia puuttui neuvotteluista
Vielä ei tiedetä, miten irtisanomiset suunnataan, eikä sitä miten laitoksille ja tiedekunnille käy. Tiedon puutteessa vellovat nyt huhut.
Luottamusmiehet eivät voi kertoa neuvottelujen sisällöstä tässä vaiheessa. Sen verran Sainio sanoo, että tämän mittakaavan neuvotteluissa jäädään helposti varsin yleiselle tasolle.
– On vaara, että sellaisissa neuvotteluissa ei päästä kunnolla arvioimaan vaihtoehtoja irtisanomisten vähentämiseksi.
Katja Aho painottaa, että työnantajan pitää pystyä antamaan riittävän konkreettisia tietoja neuvottelujen pohjaksi. Muuten yhteistoimintaneuvottelujen tarkoitus ei toteudu.
Lähes puolet yliopiston henkilöstöstä on määräaikaisia. Heidän tilanteensa on yt-neuvotteluissa epävarma.
– Yliopistolla myös hyvin keskeiset työntekijät voivat olla määräaikaisia. Nyt olisikin syytä selvittää, ovatko kaikki määräaikaisuudet lainmukaisia, Aho pohtii.
Leikkauksia varmuuden vuoksi?
Irtisanomisten taustalla on yliopiston määrärahojen pienentyminen. Hallitusohjelmaan kirjatut leikkaukset alkavat vuonna 2016. Ne kasvavat yliopiston laskelmien mukaan 106 miljoonaan euroon vuodessa hallituskauden lopulla vuosina 2019–2020. Neuvotteluja käytiin näiden vuoteen 2020 kumuloituneiden lukujen perusteella.
– Yt-neuvottelut käydään nyt hyvin etupainotteisesti, Sainio hämmästelee.
Pääluottamusmiehen toivomuksena olisi ollut, että muutoksien tekemisessä olisi käytetty siirtymäaikaa. Yliopistolla on tällä hetkellä meneillään useita samanaikaisia uudistuksia. Hallinnossa siirrytään uuteen palveluorganisaatioon. Käynnissä on myös tiedekuntauudistus ja tutkinnonuudistus. Lisäksi Suomen yliopistojen työnjakoa ollaan miettimässä uudelleen.
– Prosesseja on todella paljon meneillään yhtä aikaa. Jatkuvat organisaatiomuutokset kuormittavat henkilöstöä. Moni toivoo vain, että joskus tulisi aika, jolloin voisi keskittyä sen varsinaisen työnsä tekemiseen, Sainio sanoo.
Sainio ihmettelee sitä, että muutokset lähtevät aina rakenteista. Hänen mielestään säästöjä ja järkevöittämistä voisi löytyä esimerkiksi pakollisen raportoinnin vähentämisestä.
– Henkilöstö väsyy toteuttamaan jatkuvia uudistuksia, joihin ei itse ole päässyt vaikuttamaan.
Valtuuskunta huolissaan leikkauksista
Lääkäriliiton valtuuskunta on huolissaan lääketieteellisen opetuksen, tutkimuksen ja hoidon laadusta. Yliopistojen säästövaatimuksista seuraa, että irtisanomiset uhkaavat lääkäriopettajia muuallakin kuin Helsingissä. Juuri kun opiskelijamääriä on nostettu, opetuksesta viedään voimavaroja. Opetusryhmät uhkaavat suurentua. Tälläkin hetkellä vain 16 prosenttia opiskelijoista kokee saneensa harjoitella erilaisia toimenpiteitä riittävästi.
Valtuuskunnan kannanotossa arvioidaan, että yliopistojen säästöt tulevat näkymään myös tutkimuksen vähentymisenä. Vaikutukset näkyvät myös potilaiden hoidossa yliopistosairaaloissa, kun lääkärit joutuvat osallistumaan aiempaa enemmän opetukseen, eivätkä he voi samaan aikaan hoitaa potilaita.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
