HUS:n Porvoon sairaalan keuhkoylilääkäri Heikki Ekroos yllättyi havaittuaan, miten suuri osa sairaalassa tänä kesänä työskennelleistä kandeista opiskelee lääkäriksi ulkomailla.
Suomessa opiskelevat jäivät pieneen vähemmistöön.
Porvoossa työskenteli kesällä yhteensä 13 kandia, joista 3 opiskelee lääketiedettä Suomessa ja 10 ulkomailla.
Suosituin maa oli Ruotsi, missä opiskelee seitsemän kesäkandia viidessä eri yliopistossa: Göteborgissa, Örebrossa, Tukholmassa, Uppsalassa ja Lundissa.
Loput opiskelevat Budapestissa ja Riiassa. Myös amanuensseja tuli paljon ulkomailta.
– Sisätaudeilla ja keuhkotaudeilla amanuensseja oli kesällä viisi, joista yksi opiskelee Helsingin yliopistossa, muut Ruotsissa, Moldovassa ja Venäjällä, kertoo vs. sisätautien ylilääkäri Hanna Paajanen.
Ruotsin kieli vetää Porvooseen
Porvoon tilannetta selittää se, että yhä useampi suomalainen opiskelee lääkäriksi ulkomailla.
Toisaalta kaksikielisessä Porvoossa on ennenkin ollut kandeja ulkomailta, erityisesti Ruotsista. Siellä on paljon suomalaisia lääketieteen opiskelijoita, joista moni haluaa töihin Suomeen.
– Mutta ei heitä näin paljon ole yleensä ollut. Nyt ulkomaisten yliopistojen repertuaari on laajentunut, Heikki Ekroos sanoo.
Sairaala palkkasi kesäksi tavallista enemmän kandeja koronaepidemian vuoksi. Tällä haluttiin taata työvoiman riittävyys ja erikoistuville lomat.
– Kun rekrytoimme, emme tienneet, kuinka paha epidemiasta tulee. Siksi hiukan ylirekrytoimme, Paajanen kertoo.
Pandemian kynnyksellä keväällä yliopistojen opetus muuttui etäopetukseksi tai lakkasi. Kandeja palasi ulkomailta Suomeen kysymään töitä, ja juuri silloin sairaalassa oli tarvetta lääkäreille. Tämäkin selittää osin tilannetta.
Osaamisessa ei ole eroa
Ei ole väliä, opiskeleeko kandi lääketiedettä Suomessa vai muussa EU-maassa, sanoo Heikki Ekroos.
– EU-tutkinto kelpaa suoraan Suomen työmarkkinoille. Kaikki kandit tarvitsevat senioritukea yhtä lailla, hän muistuttaa.
Samaa mieltä on Hanna Paajanen:
– Lääketieteellisessä osaamisessa ei ole huomattavaa eroa Suomessa opiskeleviin nähden.
Tilanne voi muuttua, jos opiskelee EU:n ulkopuolella. Silloin hoitokäytännöissä voi olla eroa, joka pitää ottaa perehdytyksessä huomioon.
– Joka paikassa on omat tavat toimia, ja ne opitaan käytännön työssä, Paajanen jatkaa.
Hän pitää rikkautena sitä, että kandit tulevat useista maista. Kokemus avartaa molemmin puolin.
– Itsekin oppii, miten eri maissa toimitaan ja valmistaudutaan esimerkiksi koronatilanteeseen. Nuoret ovat avoimia ja innokkaita. Mukava heidän kanssaan on tehdä töitä. On ollut hieno kokemus saada perehdyttää heitä, Paajanen kertoo.
Kandit kiittelevät ilmapiiriä ja tukea
Jutta Hallila ja Maia Diaz työskentelivät kesäkandeina Porvoon sairaalassa. Hallila opiskelee lääketiedettä Riiassa, Diaz Lundin yliopistossa.
Maia Diaz on syntynyt ja kasvanut Malmössa, mutta hänen äitinsä on suomalainen.
– Olen viettänyt paljon kesiä Suomessa. Halusin tulla Suomeen töihin kaksikieliseen sairaalaan, jossa voin sekä käyttää ruotsin kieltä että harjoittaa suomea. Lisäksi halusin oppia Suomen terveydenhuollosta.
Helsingistä kotoisin oleva Jutta Hallila lähti viisi vuotta sitten opiskelemaan Riikaan tuttavansa suosittelemana. Porvooseen hänkin päätyi kielen vuoksi, sillä hän on taustaltaan suomenruotsalainen ja käynyt koulut ruotsiksi.
– Aluesairaalassa pääsee itsekin hoitamaan haastavia potilaita, mikä ei välttämättä päde isommissa paikoissa, Hallila pohtii.
Maia Diaz työskenteli ensisijaisesti päivystyksessä, Jutta Hallila sisätautiosastolla. He pitävät kokemustaan Porvoossa odotusten mukaisena ja opettavaisena.
– Päivystyksessä on ollut avoin ilmapiiri. Siellä uskaltaa ja saa kysyä. Kesä on ollut intensiivinen, Diaz kuvaa.
Hallila kehuu saamaansa senioritukea ja yhteistyötä kandien kesken.
– Seniorit ovat olleet helposti lähestyttäviä ja hyvin saatavilla. Vaikka on tyhmiä kysymyksiä, niihin saa aina vastauksen.
Suurimpana haasteena he pitivät uuden potilastietojärjestelmän käyttöönottoa.
Jutta Hallila aikoo palata Suomeen erikoistumaan, mutta haaveilee myös lääkärintyöstä ulkomailla. Maia Diaz suunnittelee työskentelevänsä valmistuttuaan joko Ruotsissa tai Suomessa.
Kasvu hidastui
Suomalaisten into lähteä opiskelemaan lääkäriksi ulkomaille jatkuu, mutta ei enää yhtä vilkkaana kuin ennen.
Kelan tuoreimpien tilastojen mukaan viime lukuvuonna ulkomailla opiskeli lääketiedettä jälleen ennätysmäärä suomalaisia.
Kasvu on jatkunut jo pitkään, mutta ei enää niin rajusti kuin kuumimpina vuosina.
Viime lukuvuonna 2019–2020 ulkomailla opiskeli yhteensä 1163 suomalaista, jotka saivat suomalaista opintotukea lääketieteen opintoihin. Määrä kasvoi 43 henkilöllä edellisestä vuodesta.
– Kasvutahti on hieman hidastunut. Enimmillään kasvu on ollut 150–200:n luokkaa vuodessa, kertoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Vielä 2011–2012 ulkomailla lääkäriksi opiskeli 298 suomalaista, jotka saivat opintotukea Suomesta. Nyt heitä on siis 865 enemmän.
Lääkäriliiton opiskelijakyselyissä on ilmennyt, että noin kymmenen prosenttia ulkomailla lääkäriksi opiskelevista suomalaisista ei saa Kelan opintotukea. Näin ollen todellisuudessa määrä on hiukan suurempi kuin tilastot osoittavat.
Latvian ja Romanian suosio jatkaa kasvua
Kasvun hidastumiseen lienee useita syitä. Yksi on se, että Ruotsissa kiristettiin muutama vuosi sitten pääsyvaatimuksia lääketieteellisiin tiedekuntiin siten, ettei suomalaisesta ylioppilastutkinnosta saanut enää niin hyvin pisteitä.
– Ruotsissa oli aiemmin tosi nopea kasvuvauhti, mutta kasvu on taittunut ja suomalaisten määrä vakiintunut siellä reiluun 300:aan vuodessa, Heistaro sanoo.
Silti Ruotsi on suomalaisille edelleen suosituin ulkomaa, jossa opiskellaan lääketiedettä.
Kasvu keskittyy nyt erityisesti Latviaan ja Romaniaan, joissa kummassakin oli viime lukukautena runsaat 20 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä.
Latviassa opiskeli lääkäriksi 258 suomalaista, Romaniassa 175. Ne olivat toiseksi ja kolmanneksi suosituimmat opiskelumaat Ruotsin jälkeen.
Mikä selittää Romanian suosion?
– Sana kiirii. Romanissa opiskelevat suomalaiset kertovat, että siellä on mielekästä opiskella ja elää, ja opetusta saa englanniksi.
Neljänneksi suosituin maa on Viro, jossa on viime vuosina opiskellut lääketiedettä runsaat sata suomalaista.
Valtaosa haluaa töihin Suomeen
Ulkomailla sanotaan olevan kuudes tiedekunta, joka kouluttaa lääkäreitä Suomen työmarkkinoille.
Sanonta on perusteltu, kun ulkomailla opiskelijoita on toista tuhatta ja Suomessa runsaat 4000.
Lääkäriliiton opiskelijakyselyiden mukaan osa lähtee ulkomaisiin yliopistoihin, koska haluaa kansainvälistyä ja saada monipuolisempia työmahdollisuuksia. Osa taas ei ole päässyt toivomaansa paikkaan Suomessa.
Kyselyjen mukaan valtaosa haluaa palata opiskelujen jälkeen Suomeen lääkärin tehtäviin. Vain 3–4 prosenttia vastanneista kertoo haluavansa varmasti jäädä ulkomaille.
Sami Heistaron mukaan ulkomailla opiskelevien määrää ei huomioida riittävästi lääkärikoulutuksen sisäänottomäärissä Suomessa. Määriä kasvatettiin melko nopeasti runsaasta 600:sta nykyiseen noin 750:een, ja nyt lääketieteellisiin tiedekuntiin on tulossa 50 lisäpaikkaa.
– Sisäänottoja tulisi tarkistaa alaspäin, sillä ulkomailta tullaan valmistumiseen jälkeen Suomeen töihin ja erikoistumaan.
Samaan aikaan Suomessa on huolta yliopistojen resurssitilanteesta, liian suurista ryhmäkoista ja opetuksen laadusta.
Heli Väyrynen
Kuvat Jussi Helttunen, Mikko Käkelä
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 37/2020.
