Amerikan gynekologiyhdistys esittää kannanotossaan, ettei keisarileikkauksella syntyneiden lasten keinotekoista kontaminointia äidin emättimen eritteillä otettaisi kliiniseen käyttöön. Menettelyn biologinen tausta, vaikutusmekanismit, hyöty ja riskit eivät ole riittävästi tiedossa. Asiaa voidaan ja on tarpeellista tutkia tieteellisissä tutkimusasetelmissa.
Tämän Yhdysvalloissa ilmeisesti yleistyneen toiminnan taustalla ovat muutamat epidemiologiset tutkimukset, joissa lisääntyneiden sektiosynnytysten ja lapsen myöhempien immunologisten sairauksien välillä on havaittu yhteys. Huomiota on kohdistettu mm. astman, allergioiden, atopian, tulehduksellisten suolistosairauksien, keliakian, autismin ja liikalihavuuden suuntaan. Tarkempaa syy-seuraussuhdetta ei ole voitu kuitenkaan vahvistaa.
Siirtoyritys tapahtuu käytännössä siten, että pumpulitikkuun kerättyä äidin emättimen eritettä sivellään heti sektion jälkeen lapsen suuhun, nenään ja vartalon iholle. Nature Medicinessa julkaistussa neljän tutkimuspotilaan aineistossa (!) näin saatiin lähes kuukauden ajaksi lapsen suun ja ihon mikrobiomi muistuttamaan äidin vastaavaa enemmän kuin verrokeilla. Vaikutus suolistoon oli vähäisempi.
Immunologisen puolustuskyvyn kehitys alkaa sikiökaudella ja jatkuu ilmeisesti pitkään syntymän jälkeen, ja tuolloin ulkoisilla altistuksilla on suuri merkitys. Emättimen mikrobeja kolonisoituu lapsiveteen loppuraskaudessa ja istukassa on oma mikrobiominsa. Antibioottihoidot ja imetys vaikuttavat lapsen immunologisten mekanismien kehitykseen. Tässä kokonaisuudessa emättimen mikrobien siirron asema jää ainakin toistaiseksi hyvin epäselväksi. Toimenpiteen yksinkertaisuus saattaa kuitenkin houkutella perheitä yrittämään sitä vaikka itse. Gynekologijärjestön mukaan on tärkeää informoida perheitä infektioriskistä, kirjata yritys ja varmistaa, että perhettä hoitava taho tietää siitä.
Lähde:
ACOG committee opinion summary. Vaginal seeding. Obstet Gynecol 2017;130:1178–9.
Dominguez-Bello M, Jesus-Laboy K, Shen N ym. Partial restoration of the microbiota of cesarean-born infants via vaginal microbial transfer. Nature Medicine 22;3:250-54,2016
Kirjoittaja:
Pertti Kirkinen
professori
Kuva: Panthermedia
Uutinen on julkaistu Lääkärilehdessä 5/2018.
