Hoidonrajaus on vaikeaa, koska yksittäisen potilaan ennustaminen on mahdotonta. Lisäksi hoidonrajauksista ja elvytyskiellosta keskusteleminen on haasteellista, joskaan ei mahdotonta. Uuden tutkimustiedon myötä tämä keskustelu on muuttunut mahdolliseksi ja jopa erittäin vaikuttavaksi toiminnaksi.
Amerikkalaiset haravoivat Medicare-aineistosta vuosilta 1994–2005 kaikki elvytetyt potilaat. Aineistoa kertyi 358 682 potilaasta. Potilaiden keski-ikä oli 78 vuotta. Heistä 87 231 (24,3 %) oli ilman perussairauksia. Tutkimuksessa keskityttiin kuuteen eri perussairauteen: keuhkoahtaumatauti, maligniteetti, maksakirroosi, munuaissairaus, diabetes ja sydämen vajaatoiminta. Potilaista, joilla ei ollut mainittuja perussairauksia, pääsi sairaalasta 17,3 %. Tosin 20 % heistä joutui hoitokotiin. Valitettavasti vain 7,2 % näistäkin potilaista sai olla kotona 6 kk sairaalasta kotiin pääsystä.
Jos potilaalla oli jokin kuudesta perussairaudesta, ennuste oli huono. Erityisen huono ennuste on seuraavilla perussairauksilla: maksakirroosi 2,8 kk, maligniteetti 3,5 kk, vaikea keuhkoahtaumatauti 5 kk ja vaikea sydämen vajaatoiminta 3,5 kk. Jos näitä potilaita elvytetään, 1,8–2,0 % potilaista jää henkiin, menee kotiin ja pysyy siellä 6 kk. Munuaisten vajaatoimintapotilailla luku on 2,4 %.
Tämä tutkimus osoittaa, että elvyttäminen ei ole mielekästä, jos potilaalla on vaikea perussairaus, kuten vaikea maksakirroosi, vaikea sydämen vajaatoiminta, vaikea keuhkoahtaumatauti, maligniteetti tai vaikea munuaissairaus. Näille potilaille hoidon rajaamisesta ja elvytyskiellosta keskusteleminen ja päätöksen tekeminen on perusteltua. Valtaosa näistä potilaista hyötynee myös palliatiivisen hoidon keinoista, joiden piiriin oikea-aikaiset keskustelut ja päätökset avaavat mahdollisuuden pelkkien päivystyskäyntien sijaan.
Lähde:
Stapleton RD, Ehlenbach WJ, Deyo RA, Curtis JR. Long-term outcomes after in-hospital CPR in older adults with chronic illness. CHEST 2014;146:1214–25.
Kirjoittajat:
Heikki Ekroos
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Juho Lehto
LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 3–4/2015.
