Useissa maissa on otettu käyttöön elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen eli Donation Afer Circulatory Determination of Death (DCDD) -toiminta.
Nyt DCDD-toiminta on käynnistynyt myös Suomessa.
Toimintaa on valmisteltu Husissa vuoden 2019 alusta, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
–Elinluovutus ei ole hoidosta luopumisen syy, valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo korostaa.
Elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen voi tulla kyseeseen, jos vaikeasta aivovauriosta kärsivän potilaan tila ei etene aivokuolemaan, mutta potilaalla ei ole paranemisedellytyksiä, ja elintoimintoja pidetään yllä ainoastaan keinotekoisesti.
Tällöin luovutaan tehohoidosta, siirrytään hyvään loppuvaiheen saattohoitoon ja taataan arvokas kuolema.
Tällainen potilas voi olla elinluovuttaja verenkierron pysähtymisen jälkeen, mikäli hän ei ole elinikänään vastustanut elinluovutusta.
DCDD-toiminta ei nopeuta potilaan kuolemaa
DCDD-toiminta on aloitettu Husissa munuaisensiirroilla. Jatkossa, kun toiminta vakiintuu, voidaan mahdollisesti siirtää myös maksoja, keuhkoja, haimoja ja jopa sydämiä.
DCDD-toiminta ei nopeuta potilaan kuolemaa eikä aiheuta kärsimystä potilaalle. Halutessaan läheiset saavat olla läsnä hoidosta luopumisesta aina luovutusleikkaukseen asti. Hoidosta luopuminen ja siirtyminen saattohoitoon tapahtuu normaalin tehohoitokäytännön mukaan.
–Elinluovutus ei ole hoidosta luopumisen syy. Päätökset hoidosta luopumisesta ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ovat aina erillisiä päätöksiä. Elinsiirtokirurgit eivät osallistu päätöksentekoon hoidosta luopumisessa. Päätös hoidosta luopumisesta tehdään aina lääketieteellisin perustein, hoitavien lääkäreiden toimesta ja moniammatillisesti, valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo korostaa tiedotteessa.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
