Tuoreessa väitöstutkimuksessa on tarkasteltu alkoholinkulutuksen, ylipainon, kahvinjuonnin ja maksan toimintaa kuvaavien laboratorioarvojen välisiä yhteyksiä laajassa kansallisessa FINRISKI-väestöaineistossa.
Tutkimuksessa selvitettiin näiden tekijöiden vaikutuksia myös terveydenhuollossa käytettäviin maksaentsyymien (ALAT, GT) viitearvoihin. Väitöskirjan tehnyt Joanna Danielsson arvioi tämän olevan tärkeää, koska Suomessa yleisesti käytössä olevissa maksaentsyymien normaaleiksi tulkittavissa arvoissa (ns. viitearvot) ei aikaisemmin ole huomioitu alkoholinkäytön ja ylipainon mahdollisia vaikutuksia.
Tutkimuksessa havaittiin normaalipainoisista ja alkoholia käyttämättömistä henkilöistä määritettyjen viiterajojen olevan jopa 50 % matalammat verrattuna Suomessa tätä nykyä käytettäviin viitearvoihin. Danielssonin mukaan virheellisesti asetetuista viitearvoista voi seurata virheellisiä tulkintoja niin alkoholin suurkulutuksen kuin muidenkin maksaa vaurioittavien tilojen tunnistamisessa.
Lisäksi tutkimuksissa ilmeni, että maksaentsyymien aktiivisuudet muuttuvat ikäriippuvaisesti ja jo kohtuullisen alkoholinkulutuksen myötä, jos mukana on ylipainoa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta johtuen lihavilla alkoholinkuluttajilla maksa-arvot ovat yleensä kohonneella tasolla.
Kahvinjuonnin sen sijaan havaittiin mahdollisesti jopa suojaavan maksaa runsaasti alkoholia käyttävillä henkilöillä. Tulosten perusteella alkoholin riskikulutuksen rajoja pitäisi väestötasolla tarkastella ikäluokittain; iän lisääntyessä maksaentsyymien aktiivisuudet ja terveysriskit nousevat jo puolta vähemmillä annoksilla kuin nuoremmilla.
Maksaentsyymien seurannalla voidaan saada hyödyllistä tietoa maksasairauksista, mutta seurannalla on myös ennustearvoa mm. metabolisen oireyhtymän, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä.
Lähde:
Tampereen yliopisto
Liver Enzymes and Lifestyle
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
