Päiväkirurgisen yksikön odotustilassa Etelä-Karjalan keskussairaalassa on suojaisa nurkkaus ja tietokonepääte. Siellä mitataan hoidon vaikuttavuutta sähköisellä 15D-elämänlaatumittarilla.
Mittauksesta on tehty potilaille mahdollisimman helppoa.
– Potilaat joutuvat joka tapauksessa odottamaan jonkin aikaa ja pystyvät sinä aikana täyttämään 15D-kyselyn. Potilas pääsee kyselyyn muutamalla klikkauksella, kertoo osastonylilääkäri Raija Kuisma.
Hoidon vaikuttavuuden mittaaminen sähköisen 15D-mittarin avulla aloitettiin useissa keskussairaalan yksiköissä jo vuonna 2008.
Päiväkirurgisessa yksikössä elämänlaadun alkumittaus ennen toimenpidettä tehdään osastolla, jälkimittaus puolen vuoden kuluttua postitse.
– Meillä tehdään vuodessa noin 3 200 toimenpidettä, ja alkumittauksen kyselyn täytti noin 1 660 potilasta. Jälkimittauksen kuuden kuukauden kuluttua täytti vähän yli 900 potilasta, Kuisma sanoo.
Päiväkirurginen yksikkö ei hänen mukaansa kuitenkaan ole paras mahdollinen yksikkö 15D-elämänlaatumittauksiin, koska siellä hoidettavien potilaiden pitää olla sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti hyvinvoivia jo ennen toimenpidettä. Lisäksi heiltä edellytetään tiettyä toimintakykyä, ennen kuin he pääsevät yksikön potilaiksi.
– Potilaat ovat aika hyväkuntoisia jo tullessaan. Jälkimittauksissa heidän elämänlaadussaan on pientä paranemista kaikilla kriteereillä, mutta muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Tulokset eivät ole antaneet aihetta muuttaa hoitokäytäntöjä.
Etelä-Karjalan keskussairaalassa 15D-mittaria käyttävät monet yksiköt, mutta eivät kaikki. Kuisma arveleekin, että mittari olisi soveltunut paremmin suuren leikkaussalin puolelle.
– Siellä tehdään kirurgiaa, jossa hoidon vaikuttavuus nähdään paremmin. Kannattaa miettiä tarkasti, mille potilasryhmille tätä tutkimustapaa toteutetaan.
15D-profiili osoittaa, miten hoito on vaikuttanut yksilön tai ryhmän hyvinvointiin 15 eri ulottuvuudella. Niistä lasketun kokonaislukeman perusteella voidaan vertailla erilaisten hoitomuotojen tai eri yksiköissä annettujen hoitojen vaikuttavuutta, selittää valtiotieteiden tohtori, emeritusprofessori Harri Sintonen.
Hänen artikkelinsa terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaamisesta on yksi tämän viikon Lääkärilehdessä julkaistavista terveydenhuoltoartikkeleista, joiden teemana on hoitojen vaikuttavuus.
Suvi Sariola
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 17/13.
