Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon laaditaan parhaillaan laatukriteerejä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Laatukriteerit tarvitaan, koska STM:n selvityksen mukaan tasa-arvoinen hoitoon pääsy ei toteudu. Palliatiivinen hoito tarkoittaa kuolemaan johtavan tai henkeä uhkaavan parantumattoman sairauden oireita lievittävää hoitoa.
Alueellinen vaihtelu on suurta etenkin erityistason palveluissa, joita on saatavilla parhaiten Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.
– Harveneva terveyskeskussairaalaverkko haastaa myös vuodeosastohoidon järjestämisen kohtuullisen etäisyyden päähän asukkaista. Elämän loppuvaiheen hyvä hoito ei kuitenkaan saa riippua alueesta, todetaan tiedotteessa.
Laatukriteereiden avulla voidaan määritellä minimitaso henkilöstörakenteelle ja -mitoitukselle, henkilöstön tavoitettavuudelle ja osaamiselle sekä hoidossa tarvittaville asianmukaisille tiloille. Tällä hetkellä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisessa on puutteita, ja koulutettua henkilökuntaa tarvitaan lisää.
Erityisen tärkeää on, että erityistasolla työskentelee tulevaisuudessa erikoistuneita ammattilaisia, mutta myös perustasolla kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen on osattava perustason saattohoito.
Selvityksen mukaan asiantuntevan henkilöstön on oltava kuolevan potilaan saatavilla ympäri vuorokauden.
Palliatiivisen hoidon professori, HYKS Syöpäkeskuksen ylilääkäri Tiina Saarto kiteytti Lääkärilehdessä maaliskuussa, että suomalaisessa terveydenhuollossa ei ole riittävästi palliatiivisen hoidon osaamista.
Lokakuussa valmistuvista laatukriteereistä toivotaan apua myös asiakkaan näkemyksen kuulemiseen, prosessien kuntoon saattamiseen, hoivan tulosten arvioimiseen, kilpailutukseen ja valvontaan.
Lääkäriliiton ja viiden hoitajaliiton saattohoitokampanja haluaa kiinnittää huomiota saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tilaan Suomessa. Toissaviikolla käynnistyneen kampanjan tavoitteena on nostaa saattohoidon ja resursoinnin tarve yleiseen keskusteluun. Kampanjasta lisää tietoa löytyy täältä.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 15–16/2019.
