Potilaan ääni halutaan nykyistä paremmin kuuluviin elämän loppuvaiheen hoidoista päätettäessä. Tässä suhteessa laki potilaan oikeuksista on Suomessa tuonut paljon hyvää. Hoitotahdon laatimista on pyritty edistämään, jotta ihmiset voisivat kertoa hoitotoiveistaan hyvissä ajoin ennen saattohoitovaihetta eli silloin, kun vielä pystyvät siihen. Myös edunvalvontavaltuutus (power-of-attorney) on ollut oleellinen linjaus palliatiivista hoitoa kehitettäessä, jotta potilaan oma tahto hoitolinjauksista elämän loppuvaiheessa saataisiin paremmin esille. Erityisesti Yhdysvalloissa on käytetty paljon resursseja hoitotahdon, potilaan hoitolinjaustoiveiden ja edunvalvontavaltuutuksien edistämiseksi. Tähän on liittynyt myös toiveita terveydenhuollon kustannussäästöistä.
Yhdysvalloissa selvitettiin rekistereistä, miten hoitotahtojen ja edunvalvontavaltuutuksien lisääntyminen on muuttanut kuolinprosessia: lähinnä millaisissa hoitopaikoissa potilaita hoidettiin kuoleman lähestyessä, missä he kuolivat ja miten elämän loppuvaiheessa tapahtui siirtoja hoitopaikasta toiseen vuosina 2000, 2005 ja 2009. Rekisterissä oli jokaisena tapahtumavuonna tutkittavia kuolemantapauksia lähes 300 000.
Akuuttisairaaloissa sattuneiden kuolemien osuus pieneni merkitsevästi seuranta-aikana (32,6 %:sta 24,6 %:iin), kun taas tehohoidossa tapahtuneiden kuolemien osuus kasvoi (24,3 %:sta 29,2 %:iin). Kuoleminen saattokodissa yleistyi merkitsevästi (21,6 %:sta 42,2 %:iin), mikä liittyi erityisesti yksityisten saattokotien määrän lisääntymiseen, mutta useampi kuin joka neljäs potilaista ehti olla saattokodissa vain alle neljä päivää ennen kuolemaa. Myös potilassiirtojen määrät viimeisten 90 päivän sekä viimeisten 3 päivän aikana ennen kuolemaa olivat lisääntyneet seuranta-aikana.
Potilaat siis kuolivat useammin kodinomaisissa olosuhteissa, mutta aggressiiviset hoidot tuntuivat silti lisääntyneen seuranta-aikana, mikä on vastoin terveydenhuollon tavoitteita. Erityisesti ennen kuolemaa tapahtuvat potilassiirrot ovat vastoin saattohoidon tavoitteita.
Teno JM ym. Change in end-of-life care for Medicare beneficiaries. Site of death, place of care, and health care transitions in 2000, 2005, and 2009. JAMA 2013;209:470–7.
Kaisu Pitkälä
yleislääketieteen professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 16/2013.
