Lasten terveyden ja vanhempien sosioekonomisen aseman väliltä ei löytynyt yhteyttä proviisori Sanna Siposen sosiaalifarmasian väitöstutkimuksessa, jossa tarkasteltiin vanhempien asenteita lasten lääkintään. Monissa ulkomaisissa tutkimuksissa tällainen yhteys on havaittu.
Sanna Siponen, mistä ero johtuu?
– Voi pohtia, onko neuvolapalveluilla ja kouluterveydenhuollolla suotuisa vaikutus terveyteen ainakin alle 12-vuotiailla lapsilla, joita tässä tutkittiin. Voi olla, että heikommassa asemassa olevien riski oireiluun kasvaa vasta murrosiässä.
– Kyselyyn vastanneiden vanhempien koulutus oli korkeampi kuin samanikäisten suomalaisten. Se voi vääristää tulosta. Samoin tämän ja muiden tutkimusten tutkimusmenetelmissä on eroja.
– Korostan, että ennen pitäviä päätelmiä tarvitaan vielä lisätutkimuksia ja tarkempaa fokusointia.
Onko Suomesta aiempia havaintoja suuntaan tai toiseen?
– Vanhemmissa pohjoismaisissa tutkimuksissa, joissa Suomi on mukana, on havaintoja siitä, että vanhemman tyytymättömyys perheen talouteen on yhteydessä lapsen psykosomaattiseen oireiluun. Eräässä suomalaisessa väitöstutkimuksessa on havaittu vanhempien sosioekonomisen aseman olevan yhteydessä lasten kuolleisuuteen.
Vaikuttiko sosioekonominen asema vanhempien lääkitysasenteisiin?
– Pienituloisilla vanhemmilla oli enemmän pelkoja lääkkeitä kohtaan ja myös kipulääkkeiden pitkäaikaista käyttöä kohtaan. Korkeasti koulutetut vanhemmat osaavat ehkä hakea ja suhteuttaa paremmin lääkkeitä koskevaa tietoa.
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 15/14.
