Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekistereissä on tammi-helmikuulta jo 15 tartuntaa, joista 10 on sorbitolia fermentoivan EHEC 0157 -kannan aiheuttamaa tartuntaa.
– Suurimmalla osalla bakteerityypitys on osoittanut kannan olevan identtinen keväällä 2013 todettujen EHEC-tartuntojen kanssa, kertoo asiantuntijaeläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne THL:sta.
Kaikki sairastuneet ovat olleet 4–16-vuotiaita, mutta muuta yhteistä heillä ei näyttäisi olevan. THL on haastatellut sairastuneita ja heidän vanhempiaan, mutta yhtä tartuntalähdettä ei ole löytynyt. Perheiden ruokavaliot ja heidän käyttämänsä kaupat, kauppaketjut ja ruokailupaikat eivät ole paljastaneet mitään selvää yhteyttä.
THL:n asiantuntijat ovat tehneet selvitystyötä yhdessä Eviran viranomaisten kanssa.
– Olemme lähettäneet bakteerikantojen profiileja myös Euroopan tartuntatautivirastoon, mutta ECDC:n tietokannoista ei ole toistaiseksi löytynyt vastaavia kantoja, kertoo Ruska Rimhanen-Finne.
Uusi testi ei selitä epidemiaa
Viime vuosi oli ennätysmäinen EHEC-tartuntojen vuosi, sillä todettuja tartuntoja oli yhteensä noin sata, kun aiempina vuosina 2000-luvulla tartuntoja on löydetty 8–32 tapausta vuosittain.
HUSLAB:n Bakterologian osaston päällikkö Pentti Kuusela sanoo positiivisten löydösten lisääntymisen olevan monen tekijän summa. Tapauksia ilmeni viime vuonna runsaasti, joten näytteitäkin lähetettiin aiempaa enemmän.
HUSLAB sai käyttöönsä viime vuonna uuden nukleiinihappojen määritykseen perustuvan EHEC-testin.
– Aina on mahdollista, että tartuntoja tulee ilmi sitä enemmän, mitä herkemmillä menetelmillä ja mitä enemmän näytteitä tutkitaan, Ruska Rimhanen-Finne sanoo.
Tartunnat eivät kuitenkaan ole keskittyneet pääkaupunkiseudulle, vaan tapauksia on havaittu eri puolilla maata. On siis todennäköistä, että lähde on ollut laajemmassa jakelussa.
– Todennäköisesti tartunnat on saatu ihan niistä perinteisistä lähteistä eli raa´aksi jääneestä naudanlihasta tai huonosti pestyistä vihanneksista tai hedelmistä, Ruska Rimhanen-Finne huomauttaa.
Elintarvikeketjun puutteellinen hygienia levittää bakteeria
EHEC-bakteereita tarvitaan hyvin vähän, vain 10─100 kappaletta, aiheuttamaan infektio. Tartunta saadaan yleensä ulosteella saastuneen ja huonosti kypsennetyn ruuan tai juoma- ja uimaveden välityksellä. Tartunta voi levitä myös käsien välityksellä henkilöstä toiseen, esimerkiksi perheenjäsenten välillä. Tartunnan voi saada myös koskettelemalla EHEC-bakteeria kantavia eläimiä.
Bakteerin tärkein varasto on nautakarja ja muut märehtijät. Eläimelle EHEC-bakteeri ei yleensä aiheuta sairautta. Liha voi saastua puutteellisen teurastus- tai navettahygienian seurauksena ja vihannekset tai hedelmät lannoitteiden tai kasteluveden välityksellä. Elintarvikkeet voivat saastua myös työvälineiden välityksellä tai puutteellisen käsihygienian seurauksena.
EHEC-infektion tavallisimmat oireet ovat verinen, kuumeeton ripuli ja vatsakrampit. Infektio voi johtaa hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään (HUS), jossa punasolut hajoavat (hemolyyttinen anemia), verihiutaleiden määrä laskee (trombosytopenia) ja ilmenee äkillinen munuaisten toimintavajaus. HUS saattaa johtaa pysyvään munuaisvaurioon tai jopa kuolemaan. Lapset ja vanhukset ovat alttiimpia sairastumaan infektion vaikeampiin muotoihin. Etenkin aikuisilla EHEC-tartunta voi olla oireeton.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
