Reseptien uudistamisen kulmikkuus on yllättänyt lääkärit e-reseptin käyttöönoton ensimetreillä. Lääkäriliiton eHealth-asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju sanoo osan lääkäreistä kokevan reseptin uudistamisen niin kankeaksi ja hitaaksi, että he ennemmin kirjoittavat uudet reseptit. Ongelmat korostuvat, jos uudistettavia lääkkeitä on useita.
– Tämä ei ole tarkoituksenmukaista ja tätä tulisi ehdottomasti parantaa järjestelmien toiminnallisuuksissa, Parkkila-Harju sanoo.
Valiokunnan edellinen puheenjohtaja, e-reseptin käyttöönottoa ja suunnittelua läheltä seurannut Tinja Lääveri pohtii, että e-reseptien uusiminen voisi olla paperimallin sähköistä versiota fiksumpi.
– Reseptien uusimiseen tarvittaisiin suorastaan jokin muu keino, koska nyt potilas ei voi millään tavalla viestittää voinnistaan, jolloin tieto esimerkiksi lääkityksen vasteesta selviäisi ilman potilaan juoksuttamista vastaanotolla, Lääveri sanoo.
Lääverin mukaan joissain potilastietojärjestelmissä lääkelistan päivittäminen reseptikeskuksesta voi sotkea koko lääkelistan.
– On myös mahdollista kirjoittaa resepti tavalla, jossa käyttäjä luulee tehneensä e-reseptin, mutta sellaista ei koskaan syntynytkään.
Nopeat korjaukset säilyttäisivät luottamuksen
Parkkila-Harju ja Lääveri arvioivat, että lastentaudeista huolimatta sähköisen reseptin käyttöönotto on tuonut selvästi enemmän hyötyä kuin harmia. Siksi Parkkila-Harju kannustaakin korjaamaan havaitut puutteet mahdollisimman nopeasti, jotta lääkäreille ja potilaille syntynyt luottamus järjestelmään säilyisi. Hänen työpaikassaan Pitäjänmäen terveysasemalla Helsingissä e-resepti otettiin käyttöön marraskuussa. Hän pohtii, ettei vanhaan malliin ole tullut haikailtua toimintojen tultua tutuksi.
– Olemme alusta asti tehneet reseptit mahdollisimman kattavasti sähköisesti. Viestintään täytyy panostaa ja varata aikaa muutoksista kertomiseen, sillä esimerkiksi monet iäkkäimmistä potilaista luulevat tarvitsevansa nyt oman tietokoneen. Jos julkista informaatiota olisi enemmän, asia voisi olla potilaillekin tutumpi, Parkkila-Harju sanoo.
Hän listaa, että potilaat ovat helpottuneita, kun reseptejä ei tarvitse enää säilyttää tallessa. Lääkäreille e-reseptiin siirtyminen tarkoittaa puhelinreseptien poisjääntiä ja siten selkeää ajansäästöä. E-resepti jättää historiaan myös lomakerumban huumelääkkeitä määrätessä. PKV-lääkkeiden väärentäminen on myös mahdotonta, jos käytetään e-reseptiä.
Ammatinharjoittajat sähköiseen aikaan
Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää paraikaa itsenäisen reseptinkirjoitusohjelmiston rakentamista potilastietojärjestelmien rinnalle. Joko web-pohjainen tai mobiililaitteilla toimiva yhteys Reseptikeskukseen palvelisi itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä esimerkiksi vanhusten palvelutaloissa työskenteleviä lääkäreitä, joilla ei ole Reseptikeskukseen kytkettyä potilastietojärjestelmää käytössään, sanoo Parkkila-Harju.
– Potilastietojärjestelmätkin kaatuvat ja takkuilevat. Lääkkeiden määräämiseen tulisi olla jokin varajärjestelmä myös näitä tilanteita mielessä pitäen.
Sähköinen reseptiarkisto ei Parkkila-Harjun ja Lääverin mukaan palvele potilaiden hoitamista nykyisellään riittävän hyvin.
– Reseptihistoria ei ole missään nimessä kattava. Kokonaislääkityksestä on keskusteltava potilaan kanssa, ja on tärkeää, että kattava lääkitystieto löytyy muualta ja on sekä lääkärin että muun hoitohenkilökunnan käytössä, Parkkila-Harju muistuttaa.
Lääveri kaipaisi reseptikeskukseen vuorovaikutteisia toimintoja, kuten mahdollisuutta kirjata mahdolliset haittavaikutukset lääkityksen lopettamisen syynä niin, että reseptin uusimista yrittävälle tulee asiasta heräte.
– Sairaala-apteekkien toimittamia lääkkeitä ei voi määrätä, sähköisistä toimitustiedoista puhumattakaan. HIV- ja tuberkuloosilääkkeillä on tunnetusti paljon yhteisvaikutuksia ja käytön seuraaminen olisi tärkeää. Muista apteekeista haettujen lääkkeiden toimitusmerkinnät näkyvät, mikä on yksi e-reseptin hyvistä puolista, Lääveri sanoo.
Tulostetaanko teillä potilasohjetta?
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura korostaa potilasohjeen tulostamisen tärkeyttä. Lain mukaan potilaan tulee saada lääkäriltä mukaansa tulostettu potilasohje, joka sisältää tiedot juuri määrätystä lääkkeestä. Apteekeista saadun tiedon perusteella osassa terveyskeskuksista on toimintatapana jättää potilasohje tulostamatta.
– On potilaita, jotka poistuvat lääkärin vastaanotolta tajuamatta, että hänelle on määrätty lääkettä ja tällöin lääkehoito jää toteutumatta, Peura sanoo.
Apteekeissa otetaan vastaan esimerkiksi reseptejä, joita tehdessään lääkäri on valinnut lääkeaineen ja annostuksen oikein, mutta lääkemuoto on väärä: Lääkkeen tietokenttä ei ehkä ole näkynyt kokonaan lääkärin ruudulla. Peuran mukaan lääkemuodon muuttaminen on apteekeissa e-reseptin myötä vaikeaa.
Käyttöohjeiden tulisi olla myös aukikirjoitettuja. Peuran mukaan niistä näkyy, että lääkärit ovat tottuneet kirjoittamaan lääkeannostukset apteekeille tietoon.
– Sähköisessä lääkemääräyksessä on selvintä, että ohje on kirjoitettu valmiiksi lopulliseen muotoon, sillä lääkärin kirjoittama versio tallentuu reseptikeskukseen ja potilasohjeeseen.
Sähköinen resepti on käytössä kaikissa apteekeissa. Julkisen terveydenhuollon tulee ottaa se käyttöön huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityisen terveydenhuollon viimeistään 1.4.2014.
Juha-Pekka Honkanen
toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 7/13.
