E-reseptillä ei nimestään huolimatta ole mitään tekemistä e-pillerin kanssa, vaikka sähköisellä reseptillä voidaan määrätä ehkäisypillereitäkin. Potilaan Lääkärilehti selvitti vastaukset tärkeimpiin potilasta koskeviin kysymyksiin.
1. Kuka voi kirjoittaa potilaalle e-reseptin?
Vielä tällä hetkellä sähköisiä reseptejä saa lähinnä julkisesta terveydenhuollosta. Yksityisten lääkäriasemien on nykyisen lainsäädännön mukaan liityttävä järjestelmään ensi vuoden huhtikuuhun mennessä, mutta jo tämän vuoden loppuun mennessä niitä on mukana useita kymmeniä. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan lakimuutosta, jonka perusteella myös yksityislääkäreiden tulisi liittyä järjestelmään vuoden 2016 alusta lähtien. Sen jälkeen kaikki lääkärit laatisivat lääkemääräykset pääsääntöisesti sähköisesti.
2. Voiko e-reseptillä määrätä kaikkia lääkkeitä?
Kyllä voi, lukuun ottamatta erityisluvallisia valmisteita.
3. Kelpaako e-resepti kaikissa apteekeissa?
Kaikki apteekit ovat jo liittyneet sähköiseen reseptiin. Sähköisen reseptin on jo saanut yli 2,6 miljoonaa suomalaista, ja sähköisiä reseptejä on toimitettu apteekeista yli 22 miljoonaa kappaletta. Apteekkariliiton mukaan apteekkien kautta saatu kansalaispalaute on ollut positiivista.
4. Miten e-resepti eroaa perinteisestä paperireseptistä?
Kun lääkkeen määrääjä kirjoittaa potilaalle sähköisen reseptin, hän tallentaa sen valtakunnalliseen tietokantaan, Reseptikeskukseen, jonne kaikilla sähköisen reseptin piiriin liittyneillä organisaatioilla on pääsy. Aiemmin esimerkiksi puhelinreseptillä määrätyt lääkkeet on voinut noutaa vain siitä apteekista, jonne lääkäri on reseptistä soittanut. Sähköinen resepti kelpaa kaikissa apteekeissa. E-reseptiä ei voi myöskään kadottaa, eikä sitä voi väärentää.
5. Tarvitseeko potilaan itsensä osata käyttää tietokonetta, jotta hän saa lääkkeensä?
Ei tarvitse. Lääkkeet saa mistä tahansa apteekista esittämällä Kela-korttinsa tai todistamalla henkilöllisyytensä muulla tavoin, jolloin apteekin henkilökunta etsii reseptin valtakunnallisesta Kelan ylläpitämästä Reseptikeskuksesta.
6. Aiheuttaako e-resepti potilaalle ylimääräisiä kustannuksia?
Ei aiheuta. Esimerkiksi sähköisen reseptin uusimisesta apteekit perivät normaalin palveluhinnastonsa mukaisen maksun. Terveydenhuollossa uusimisen voi tehdä edelleen maksutta.
7. Saako potilas lääkäriltä reseptistä mukaan mitään ”kättä pidempää” paperilla?
Kyllä, lääkkeen määrääjän tulee antaa potilaalle paperille tulostettu potilasohje, joka muistuttaa osittain vanhaa paperireseptiä. Siitä käy ilmi muun muassa lääkkeen määrännyt lääkäri, määrätyt lääkevalmisteet annostusohjeineen sekä reseptin voimassaoloaika. Potilasohjeen esittäminen helpottaa asiointia apteekissa. Apteekki puolestaan liimaa aina toimituksen yhteydessä lääkepakkauksen kylkeen (tai asiakkaan halutessa muuhun tositteeseen) annosohjetarran, jossa lukee, kauanko resepti on voimassa ja paljonko reseptissä on lääkettä jäljellä.
8. Entä jos joku muu asioi apteekissa puolestani?
Tuolloin asiamiehen tulee osoittaa esimerkiksi potilasohjeella, potilaan Kela-kortilla tai potilaan henkilöllisyystodistuksella, että hänellä on oikeus hakea lääkkeet.
9. Minne e-resepti tallentuu?
Resepti tallennetaan keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Siellä lääkemääräys on aina tallessa. Valtakunnallisen Reseptikeskuksen rekisterinpitäjä on Kela.
10. Mitä tietoja Reseptikeskus potilaasta ja hänen lääkityksestään saa?
Reseptikeskus sisältää kaikki sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Sähköiset reseptit ja niiden toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta eli 2,5, vuotta. Sen jälkeen ne siirtyvät toiseen keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptiarkistoksi.
11. Mitä lääkemääräyksille tapahtuu Reseptiarkistossa?
Reseptiarkistoon siirtyneet reseptit eivät ole enää terveydenhuollon eikä apteekkien käytettävissä. Reseptitietoja voidaan käyttää valvontaan, lääketurvatoimintaan, lääkekorvausten maksamiseen ja tutkimukseen kymmenen vuotta sen jälkeen, kun ne on siirretty arkistoon. Näihin tarkoituksiin tietoja voivat saada muun muassa Valvira, aluehallintovirastot, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Kela ja Lääkehoidon kehittämiskeskus.
12. Voiko potilas halutessaan kieltäytyä e-reseptistä?
Kyllä voi, vielä voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Potilaalla on edelleen oikeus saada paperiresepti lääkäriltään. Paperi-, puhelin- ja faksireseptejä ei tallenneta Reseptikeskukseen. Potilaalla on myös oikeus kieltää reseptitietojen katsominen Reseptikeskuksesta.
13. Onko potilaalle jotain hyötyä e-reseptistä?
Sähköiset reseptit eivät katoa ja potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista. Kun potilaan kaikki reseptit on tallennettu Reseptikeskukseen, lääkäri voi potilaan luvalla tarkistaa hänen kokonaislääkityksensä ja ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä. Lisäksi potilasta hoitava sairaanhoitaja tai apteekin farmaseuttinen henkilö voi potilaan suostumuksella tarkastella Reseptikeskuksessa olevia tietoja. E-reseptiä on lähes mahdoton väärentää.
14. Voiko kokonaislääkityksen tarkistaa myös apteekissa?
Kyllä voi. Sen voi tehdä farmaseutti tai proviisori. Tietojen katsomiseen tarvitaan aina potilaan lupa.
15. Voiko potilas katsella omia lääkemääräyksiään omalta tietokoneeltaan?
Potilas voi tarkastella omia reseptitietojaan Omakanta-nettipalvelun kautta. Sieltä hän saa kaikista sähköisistä resepteistään tulostuskelpoisen yhteenvedon, josta selviävät yhdellä silmäyksellä kaikki sähköiset reseptit. Potilas näkee, mitä reseptejä hänelle on määrätty, mihin asti reseptit ovat voimassa ja paljonko resepteissä on vielä toimittamattomia lääkkeitä. Potilas näkee palvelusta myös, missä terveydenhuollon toimintayksiköissä ja apteekeissa hänen tietojaan on katsottu tai käsitelty.
16. Mistä verkko-osoitteesta tietoihinsa pääsee?
Palveluun pääsee kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla (HST-kortti) kanta.fi -sivujen kautta.
17. Pääsevätkö myös alaikäiset katsomaan omia tietojaan tai vanhemmat lastensa tietoja?
Eivät pääse, ainakaan toistaiseksi. Palveluun voi kirjautua vain täysi-ikäinen. Vanhemmat eivät voi nähdä palvelusta alaikäisten lastensa tietoja. Huoltajat voivat pyytää yhteenvedon alaikäisen lapsensa sähköisistä resepteistä joko terveydenhuollosta tai apteekista.
18. Voiko joku muu päästä käsiksi potilaan tietoihin?
Omia verkkopankkitunnuksia tai HST-korttia ei saa antaa toisen henkilön käyttöön, eikä tunnistautumiseen saa käyttää toisen henkilön tunnuksia. Jos esimerkiksi perheenjäsenelläsi on kanssasi yhteiset pankkitunnukset, ottakaa yhteyttä pankkiinne, jotta jokainen saa omat tunnukset.
19. Mitä jos lääkärin tai apteekin tietoverkkoyhteyksissä on katkos eikä e-reseptiä voi kirjoittaa tai lunastaa?
Lääkäri voi aina tarvittaessa kirjoittaa paperi- tai puhelinreseptin. Eri apteekit ovat varautuneet tietoliikenneongelmiin muun muassa kahdennetuin yhteyksin sekä sopimalla toimintamalleista paikallisen terveydenhuollon kanssa.
20. Voiko e-reseptin kirjoittaa myös hammaslääkäri tai vaikkapa eläinlääkäri?
Toistaiseksi silmä- ja hammaslääkärit kirjoittavat vain vähän sähköisiä reseptejä. Eläinlääkärit eivät kuulu sähköistä lääkemääräystä koskevan lain piiriin, joten eläinten lääkkeet määrätään yhä ”perinteisillä” resepteillä.
Sirpa Kulonen
toimittaja
Lähteet: http://www.kanta.fi, Lääkärilehti 42/2013, Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Iiro Salonen, Kelan suunnittelija Pirjo Ikävalko
Kuva: Panthermedia
