Dyslipidemialla tarkoitetaan veren poikkeavia rasva-arvoja. Puhutaan myös rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä.
Dyslipidemiassa jokin veren rasva-arvoista ei vastaa suosituksia.
Mitattavia arvoja ovat LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit.
Milloin veren rasva-arvot ovat poikkeavia?
Veren rasva-arvojen voidaan sanoa olevan poikkeavia, kun:
- kokonaiskolesteroli on yli 5,0 mmol/l (mmol/l = millimoolia litrassa)
- LDL- eli ns. huono kolesteroli on yli 3,0 mmol/l
- HDL- eli ns. hyvä kolesteroli on pieni: miehillä alle 1 ja naisilla alle 1,2 mmol/l
- triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l.
Tärkein hoitokeino on elämäntapamuutos.
Edellä mainitut neljä tekijää voivat esiintyä yksin tai yhdessä.
Kun yllä mainitut arvot ylittyvät, valtimotautien riski kääntyy jyrkkään nousuun.
Myös HDL-kolesterolin eli ns. hyvän kolesterolin sijoittuminen viitearvojen alapuolelle voi olla riski terveydelle.
Mille valtimotaudeille dyslipidemia altistaa?
Veren poikkeavat rasva-arvot lisäävät riskiä sairastua seuraaviin valtimotauteihin:
- sepelvaltimotauti
- aivovaltimotauti
- alaraajojen tukkiva valtimotauti (ääreisvaltimotauti)
- aortan valtimokovettumatauti
Rasva-arvot koholla — mitä seuraavaksi?
Kun jokin arvo tai useammat arvot ovat koholla, tulee selvittää henkilön riski sairastua valtimotautiin.
Tämä tehdään FINRISKI-laskurilla.
Nuorelle aikuisella riskiarvio tehdään, jos hänen suvussaan on ollut valtimotautia jo varhain (sepevaltimotautia alle 55-vuotiaalla miehellä tai 65-vuotiaalla naisella).
Riskiarvio voidaan tehdä myös, jos potilas pyytää sitä itse tai nuorella henkilöllä on vähintään yksi merkittävä riskitekijä.
Riskiarvio tulee kuitenkin tehdä miehille viimeistään 40. ikävuoteen mennessä ja naisille 50. ikävuoteen.
Finriski — mikä se on?
Suomalainen Finriski-laskuri perustuu suomalaseen väestötietoon.
Se arvioi terveen henkilön riskiä sairastua sydäinfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavien 10 vuoden aikana.
Laskuri ottaa huomioon testattavan iän, sukupuolen, tupakoinnin, verenpaineen, kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin, diabeteksen ja sukurasituksen.
Tietoja voidaan tarkentaa myös muilla terveystiedoilla kuten lisäämällä laskurin tietoihin mahdollinen vyötärölihavuus tai uniapnea.
Miten dyslipidemiaa hoidetaan?
Lääkäri ja potilas päättävät hoidosta yhdessä. Hoitoon vaikuttaa myös valtimotaudin riskin suuruus.
Suomalainen FInriski-laskuri perustuu suomalaseen väestötietoon.
Tärkein hoidon mittareista on LDL- eli ns. huono kolesteroli.
Sen tavoitearvo riippuu siitä, miten suuri valtimotaudin riski on potilaalla on:
- erittäin suuri tautiriski: tavoitearvo on alle 1,4 mmol/l
- suuri riski: alle 1,8 mmol/l
- kohtalainen riski: alle 2,6 mmol/l
- pieni riski: alle 3,0 mmol/l
Aina tavoitearvoon ei päästä, mutta myös muutos lähemmäksi vähentää sairastumisriskiä.
Tärkein hoitokeino on elämäntapamuutos. Terveellinen ruokavalio, ylipainoisen laihduttaminen ja säännöllinen liikunta ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Myös tupakoinnin lopettaminen ja alkoholinkäytön kohtuullistaminen on hyväksi.
D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa huolehtia ja kohonnut verenpaine tulee saada kuriin joko elintapoja muuttamalla tai lääkkein.
Pienen tai kohtalaisen riskin omaavalle potilaalle yllämainitut riittävät yleensä hoidoksi.
Jos valtimotaudin riski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla saavuteta tuloksia 3-6 kuukauden aikana, rinnalle kannattaa ottaa lääkehoito.
Yleisimmin käytetty lääkeryhmä on statiinit ja tarvittaessa sen rinnalle voidaan etsetimibi.
Lähde: Terveyskirjasto
